Vuonna 2025 tekoälyn kouluttamiseen liittyvä teosten luvaton käyttö nousi polttavaksi kysymykseksi niin Suomessa kuin kansainvälisesti. EU:n tekoälysäädös ei tuonut toivottua tulosta luovan alan aseman vahvistamisesta, mutta pystyimme uudistamaan kopiointilupamme kattamaan tekijänoikeudella suojatun materiaalin syöttämisen tekoälykehotteisiin. Tänä vuonna fokukseen nousee tekoälyn lisäksi seuraavaan hallitusohjelmaan vaikuttaminen.
Viime vuosi oli valtaosin odotustemme ja asettamiemme päämäärien mukainen. Saavutimme taloudelliset tuottotavoitteemme ja kulumme pysyivät budjetoidulla tasolla. Jatkoimme vakiintunutta lisensiointitoimintaamme ja tilitimme tekijänoikeuskorvauksia luovalle alalle noin 49 miljoonaa euroa.
Leikkaukset koettelivat kulttuurikenttää – mukana myös valonpilkahduksia
Kulttuuri- ja luovalle alalle vuosi oli alavireinen valtiontalouden sopeutustoimien vuoksi. Yksityisen kopioinnin hyvitykseen kohdistunut puolitus näkyi osanamme toimivan AVEKin tukemien elokuvien määrän romahduksena. Suoraan av-tekijöille jakamiemme tekijänoikeuskorvausten määrään leikkaus vaikuttaa ensimmäistä kertaa tänä vuonna.
Sopeuttamistoimet johtivat leikkauksiin myös esimerkiksi kulttuurialan järjestöjen perus- ja hankerahoituksessa. Monet näistä järjestöistä ovat Kopioston jäsenjärjestöjä, ja leikkausten vaikutukset heijastuvat koko luovan alan toimintaan. Onneksi elokuva-alaan suunnittelut jättileikkaukset saatiin syksyllä torpattua.
Viime vuoden lopussa eduskunta osoitti niin kutsuttujen joululahjarahojen yhteydessä 150 000 € Kehittämö-ohjelmalle, jota AVEK toteuttaa yhdessä Suomen Kulttuurirahaston kanssa. AVEKin osuus Kehittämöstä oli ollut uhattuna hyvitysmaksun leikkauksen myötä. Tämä oli tärkeä saavutus, jonka eteen teimme suunnitelmallista vaikuttamistyötä.
AVMS-direktiivin toimeenpano eteni, tekijänoikeuslain kriittiset muutokset eivät
Luovan alan menestykselle ja kasvulle kriittisiä ovat toimivat rakenteet. Alan yhteinen onnistuminen oli se, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (AVMS) täytäntöönpano kotimaiseen lainsäädäntöön etenee vuoden 2026 aikana. Direktiivi mahdollistaa suoratoistopalveluille asetettavan maksuvelvoitteen, jolla tuetaan kotimaista sisällöntuotantoa.
Pitkäaikaisena tavoitteenamme on ollut, että alaa sääntelevä tekijänoikeuslaki saataisiin ajan tasalle, ja se turvaisi luovan alan oikeudet nykyistä tasapainoisemmin. Sitkeästä vaikuttamistyöstämme huolimatta varsinaista lain uudistamista ei ole käynnistetty.
Pieniä edistysaskeleita on kuitenkin tekijänoikeuslainkin kohdalla otettu. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisesta tehtiin vuosi sitten opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä puolueeton selvitys. Siinä todettiin yksiselitteisesti, että nykyinen budjettirahoitteinen järjestelmämme on EU-oikeuden vastainen, ja se tulisi siksi uudistaa. Päättäjille on nyt tarjolla konkreettinen vaihtoehto tallennus- tai laitemaksupohjaisesta mallista, joka vieläpä toisi säästöjä valtion budjettiin.
Seuraavaksi on tulossa kaksi muuta tärkeää selvitystä: toinen käsittelee tarvetta suojata henkilön kuvaa, ääntä ja olemusta tekoälyn manipuloinnilta ilman lupaa (”deepfake”) ja toinen tekijänoikeusjärjestöjen asiavaltuutta eli oikeutta edustaa tekijöitä ja muita oikeudenhaltijoita oikeudenkäynneissä. Lisäksi tekijänoikeuslakiin ollaan vuoden 2026 aikana ehdottamassa täsmennyksiä sisäistä tiedotuskäyttöä ja arkistoidun lehden uudelleen käyttämistä koskeviin sopimuslisenssisäännöksiin.
Kehitimme ratkaisuja teosten käyttöön tekoälyn aikakaudella
Tekijänoikeuden suojaamia aineistoja kerätään ja käytetään kielimallien kouluttamiseen ilman läpinäkyvyyttä, oikeudenhaltijoiden suostumusta tai käytöstä maksettavaa korvausta. EU:n tekoälyasetuksen voimaantulo elokuussa 2025 ei valitettavasti auttanut oikeudenhaltijoita keskustelujen ja neuvottelujen aloittamisessa teknologiayritysten kanssa.
Vaikka laajoissa kielimalleissa lisensioinnin aloittaminen vaatineekin EU-tason tuomioistuinratkaisuja, olemme jo kehittäneet nykyisiä lupiamme vastaamaan paremmin muuttuneeseen tilanteeseen. Esimerkiksi yritysten kopiointilupaa laajennettiin niin, että tekoälylle saa yrityksessä tietyin ehdoin syöttää tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia.
Laajennuksen myötä kopiointiluvan hintaa korotetaan kahden vuoden aikana, ja kertyneet korvaukset tilitämme normaaliin tapaan luovalle alalle. Uudet tulovirrat tekijöille ja kustantajille on yksi strategisista päämääristämme. Uusien lupatuotteiden ja nykyisten lupien kehittäminen olikin viime vuonna merkittävimpiä onnistumisiamme.
Tekoäly vaikuttaa monella tavoin yhteiskunnassa ja meidän on oltava mukana tarjoamassa uuteen tilanteeseen tekijänoikeudellisia ratkaisuja.
Myös laajojen kielimallien kohdalla pystymme tarvittaessa aloittamaan lupien kehittämisen ja neuvottelut nopeasti. Tämän eteen teimme viime vuonna tärkeää pohjatyötä: ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessamme hyväksyttiin uusi oikeusluokka, jolla oikeudenhaltijat ovat myöntäneet hallinnoitavaksi sellaisia oikeuksia, joilla tekoälyn lisensointi voitaisiin tarvittaessa käynnistää.
Syksyllä minut valittiin kansainvälisen tekijänoikeusjärjestö IFRRO:n hallituksen 1. varapuheenjohtajaksi. Keskustelu tekoälyn ja tekijänoikeuden suhteesta on kansainvälisillä foorumeilla vilkasta, ja EU-sääntely on tässä asiassa luovan alan kannalta avainasemassa. Onkin erittäin tärkeää, että ylläpidämme ymmärrystämme ylikansallisen sääntelyn kehityksestä ja kasvatamme rooliamme myös sillä vaikuttamisen tasolla.
Kohti seuraavaa vaalikautta
Julkisen talouden vaikea tila haastaa meidät miettimään, miten huonosta suhdanteesta huolimatta saisimme turvattua oikeudenhaltijoille kuuluvat, kohtuulliset tekijänoikeuskorvaukset. Valtion budjetin kautta maksettavat korvaukset oppilaitossektorilla, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä kirjastolainaamisesta maksettavat lainauskorvaukset ovat kaikki korvausalueita, joissa on jo useamman vuoden ajan tunnistettu selkeitä korotuspaineita.
Ensi vuonna muodostettavaan hallitusohjelmaan on tärkeää saada kirjaukset tekijänoikeuslakiin tehtävistä muutoksista. Näitä ovat esimerkiksi sopimuslisenssijärjestelmän kehittäminen ja yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistaminen, joiden parissa jatkamme ahkeraa vaikuttamista yhteistyössä muiden alan järjestöjen kanssa.
Tekoäly vaikuttaa monella tavoin yhteiskunnassa ja meidän on oltava mukana tarjoamassa uuteen tilanteeseen tekijänoikeudellisia ratkaisuja. Oman organisaatiomme on myös oltava hereillä, jotta tekoälyn myönteiset vaikutukset esimerkiksi työn tekemisen tehostamisessa voidaan huomioida ja ottaa riittävässä laajuudessa käyttöön.
Haluan kiittää kopiostolaisia heidän sinnikkäästä työstään ja sidosryhmiämme rakentavasta yhteistyötä vuoden 2025 aikana. Olen luottavainen, että yhteiset ponnistelumme luovan alan puolesta tuottavat myös kuluvana vuonna tärkeitä tekijänoikeuskorvauksia, lainsäädäntöuudistuksia ja uskoa tulevaan.
Valtteri Niiranen
Kopioston toimitusjohtaja
Kohokohdat 2025
Vuonna 2025 teimme laajaa työtä luovan alan edellytysten turvaamiseksi. Vaikutimme tekijänoikeuslain päivittämiseksi ja AVEKin rahoituksen turvaamiseksi. Selvitimme luovan alan näkemyksiä tekoälystä ja linjasimme vastuullisen tekoälyn käytön periaatteet. Kehitimme myös luparatkaisun tekijänoikeuden suojaamien sisältöjen käyttämiseen tekoälykehotteissa.
Tutustu vuoden 2025 toimintamme kohokohtiin