Pääministeri Petteri Orpoa lainatakseni, meillä on hyvä hallitusohjelma. Orpon hallituksen ohjelmassa nimittäin tunnistetaan taiteen ja kulttuurin itseisarvo. ”Monipuolinen ja arvostettu taide- ja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki”, ohjelmassa todetaan. Hallitusohjelmassa myös korostetaan, että kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä.
Onkin syytä muistaa, ettei kulttuuri ole vain menoerä, johon tarvitaan rahoitusta, vaan tärkeä elinkeino ja kasvun lähde. Kulta ry:n vuonna 2021 teettämässä tutkimuksessa tuli esiin, että valtion 1,3 miljardin euron tuki kulttuurialalle tuottaa 14 miljardin euron tuotoksen. Ja itse asiassa kansalaiset eli markkinat rahoittavat suurimman osan kulttuurista: kotitaloudet käyttivät vuonna 2023 omia rahojaan kulttuuriin jopa 4,5 miljardia euroa vuodessa. Kulttuurin aloista av-ala on television, suoratoistopalveluiden ja elokuvasalien kautta vaivattomasti koettavissa maanlaajuisesti.
Pääministerin asettama Risto Murron kasvutyöryhmä nosti muutama viikko sitten esiin nipun keinoja, joilla Suomeen saadaan kasvua, mutta luovan alan potentiaalia ei raportissa huomioitu. Meillä AVEKissa on menossa jo 38. vuosi av-kulttuurin kasvun mahdollistamisessa, joten koen tärkeäksi tuoda näitä keinoja mukaan keskusteluun.
AVEK mahdollistaa uudet alut, kansainvälisenkin rahoituksen ja kotimaisten tuotantoyhtiöiden työllistävyyden
AVEK on aina toiminut tiiviisti av-alaa ja sen tarpeita kuunnellen, reagoiden muuttuviin tarpeisiin nopeastikin. Olemme tekijöiden, uusien tekotapojen ja monimuotoisen av-alan tukija.
Vuonna 2024 toteuttamassamme kyselyssä AVEKilta tukea saaneet tuotantoyhtiöt korostivat tukiemme ratkaisevaa merkitystä teosten tuotannolle ja joissakin tapauksissa koko tuotantoyhtiön toiminnalle. Noin puolet vastaajista erikseen mainitsi, että meiltä saatu tuki oli edellytys teoksen toteutumiselle. AVEK on siis tärkeä sisältöjen syntymiselle, mutta toimintamme on vaikuttavaa myös muun rahoituksen saamisen, kansainvälistymisen ja työllistävyyden näkökulmasta.
Esitän seuraavassa, miten AVEKin toimet edesauttavat kasvua audiovisuaalisella alalla:
- AVEK on sisältöjen alkutyöntövoima
Tuemme audiovisuaalisten sisältöjen kehittämistä – sitä perustaa, jolle av-tuotannot rakennetaan. AVEK tukee av-tuotantoja erityisesti niiden alkupolulla. Alkuvaiheen tuki on merkittävää kahdesta syystä. Ensinnäkin sillä mahdollistetaan monien uusien alkujen syntyä; sitä laajuutta, josta huiput nousevat esiin. Toisaalta alkuvaiheessa annettu tuki mahdollistaa myös jatkorahoituksen ja levityksen tehokkaan hankkimisen.
Av-alalla tuote rahoitetaan ennakkoon, jolloin hyvin kehitetyllä sisällöllä on paremmat mahdollisuudet toteutua. Tähän tarpeeseen vastaa myös AVEKin ja Suomen kulttuurirahaston yhdessä rahoittama Kehittämö-ohjelma, jossa uusia tekijöitä ja heidän ensimmäistä pitkää av-teostaan tuetaan taloudellisesti, mutta myös kansainvälisen tason mentoroinnilla.
- AVEKin tuet mahdollistavat muun rahoituksen saamisen kotimaassa ja kansainvälisesti
AVEKin tuet edesauttavat muun rahoituksen saamista. Kyselyymme vastanneista tuotantoyhtiöistä 94 % oli saanut tuotannoilleen muuta kuin julkista rahoitusta. Mediaanina tällaista rahoitusta oli saatu 77 500 €. Lähes 90 % yhtiöistä sanoi AVEKin tuesta olleen apua rahoituksen hankkimisessa.
Tukemme mahdollistavat sisällön kehittämisen sellaiseen pisteeseen, että se voidaan esitellä kansainvälisesti. Täsmällisesti kohdennettu kansainvälistymistukemme vie elokuvantekijöitä ulkomaisille rahoitusfoorumeille, mikä avaa mahdollisuuden esimerkiksi kansainvälisille myynneille ja yhteistuotannoille. Tukemme edistääkin kotimaisten elokuvatuotantojen kansainvälistä rahoitusta, näkyvyyttä ja levitystä.
- AVEKin tuilla on työllistävä vaikutus AVEK on vuosittain tukenut noin 140:n audiovisuaalisen teoksen tekemistä. Kyselymme mukaan yksittäinen teostuki työllistää 7,7 henkilöä ja tuottaa yhteensä 83 työpäivää. Tukiemme työllistämisvaikutus onkin vuosittain arviolta 1077 henkilöä ja 57 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi av-tuotannot työllistävät kuvausvaiheessa välillisesti myös muiden alojen, kuten logistiikan, majoituksen ja cateringin työntekijöitä. Av-ala kasvaessaan tuo siis lisätuloja myös muille aloille, ja usein maantieteellisesti laajasti. Matkailuala on yksi hyötyjä av-alan kasvusta. AVEKin tukien työllistävän vaikutuksen samoin kuin teosten saaman yksityisen rahoituksen merkitys on yhteiskunnalle tärkeä, sillä valtio saa näistä osansa veroennakkopidätyksinä, eläke- ja sivukuluina sekä tuotantojen hankkimien tavaroiden ja palveluiden arvonlisäverona. Laskennallisesti peräti 40 % jaetuista tuista palautuu näin takaisin valtiolle.
Satsaus AVEKiin on satsaus kotimaisen audiovisuaalisen alan kasvuun
Elokuva- ja av-alan osuus luovasta taloudesta on merkittävä, noin 1,27 miljardin euron suuruinen. Audiovisuaalisella alalla on myös valtavasti kasvupotentiaalia. Kollegani Laura Kuulasmaa APFIsta toi tämän esiin Luovat ry:n kasvupaneelissa maaliskuun alussa.
Vuosina 2016–2021 av-ala kasvoi yli 40 %, pitkälti av-tuotantokannustimen tulon sekä lisääntyneen kilpailun ansiosta. Kasvu kuitenkin tyrehtyi ensin koronaan ja sen jälkeen maailmanlaajuisesti alaa ravistelleeseen muutokseen levityksen ja esittämisen tavoissa.
Kuulasmaa muistutti, että ala tarvitsee rahoitusinstrumentteja, jotka huomioivat alan yritysten koon ja sen luontaisen, verkostomaisen tavan toimia. AVEK on juuri sellainen toimija, vaikkakin pieni – mutta kokoaan paljon merkittävämpi.
Kun tukiemme lähde, yksityisen kopioinnin hyvitys leikattiin vuodesta 2025 alkaen puoleen, leikattiin samalla av-alan kasvun aineksista. Tämä erehdys voidaan vielä korjata, hallituksen puoliväliriihi huhtikuussa on siihen hyvä paikka.
– Ulla Simonen, AVEKin johtaja
