Kerro lisää Beatan kevät -teosprojektistasi. Millaisia teemoja tai kysymyksiä se käsittelee?
Beatan kevät on maagisrealistinen näytelmäelokuva, joka seuraa parturi-kampaaja Beataa ja hänen tytärtään Idaa. Tarinan keskeinen teema on vapautuminen menneisyyden taakasta.
Elokuvan kerronta koostuu totuudellisesta, dokumenttihenkisestä kuvauksesta, johon yhdistän taianomaisella tasolla leikittelevää kerrontaa. Realismin ja maagisuuden yhdistäminen on kiehtonut minua myös aiemmissa ohjaustöissäni. Koen, että Beatan kevät on luonnollinen jatkumo ja samalla eräänlainen taiteellinen harppaus työssäni elokuvaohjaajana.
Olet tehnyt aiemmin dokumenttielokuvia. Miksi halusit nyt tehdä fiktiivisen elokuvan? Entä mikä elokuvan teossa on erityisen kiinnostavaa sinusta?
Olen aina katsonut enemmän fiktio- kuin dokumenttielokuvia, ja uskon, että se näkyy aiemmissa pitkissä dokumenttielokuvissani. Niissä on paljon elementtejä, jotka eivät ole puhtaasti dokumentaarisia. Valmistuin Aalto-yliopistosta fiktioelokuvien ohjaajaksi, mutta tähän asti elokuvien aiheet ovat olleet sellaisia, että niistä on ollut luontevampaa tehdä dokumenttielokuvia. Samalla mielessäni ja työpöydälläni on jatkuvasti pyörinyt runsaasti ideoita myös fiktiivisiin elokuviin. Beatan kevät on ensimmäinen niistä ideoista, joka nytkähtää nyt kunnolla eteenpäin.
Nautin suuresti sekä fiktion että dokumentin ohjaamisesta, ja tavoitteenani on jatkossakin tehdä molempia, aina aiheen mukaan. Kiinnostukseni herättää usein sellaiset tarinat, joissa tarkastellaan oman elämänsä ulkopuolisia hahmoja, tietynlaisia kapinallisia yksilöitä, jotka taistelevat olosuhteita vastaan. Tämä taistelu voi tapahtua koko yhteiskunnan tasolla tai päähenkilön omassa elinympäristössä.
Tarinan ja teemojen lisäksi minulle on tärkeää elokuvan muoto, eli millä tavalla tarina kerrotaan. On kiinnostavaa niin elokuvan tekijänä kuin katsojanakin, jos elokuva tarjoaa kerronnallaan jotain vähemmän nähtyä tai yllättävää. Kun sekä sisältö että muoto ovat kohdallaan, elokuva pystyy luomaan elämyksiä ja maailmoja, joista muut taiteenlajit voivat vain haaveilla.
Millaisena näet tuottajan ja ohjaajan välisen yhteistyön merkityksen osana taiteellista prosessia?
Mielestäni on hyvin tärkeää, että tuottajan ja ohjaajan välinen yhteistyö on sujuvaa, avointa ja molemminpuolisesti inspiroivaa. Parhaimmillaan yhteistyö tarkoittaa sitä, että tuottaja osallistuu aktiivisesti taiteelliseen prosessiin ja ohjaajalla on ymmärrystä tuotannollisista näkökohdista. Ihannetilanteessa ohjaaja ja tuottaja muodostavat työparin, joka saa toisistaan esiin parhaan mahdollisen työnjäljen. Tällöin työpari on enemmän kuin osiensa summa. Onnistunut yhteistyö nostaa elokuvan mahdollisimman korkealle tasolle myös taiteellisesti.
Miten koet Kehittämöön valituksi tulemisen merkityksen omalla urallasi tai tekijyytesi kannalta?
Kehittämöön valituksi tuleminen on minulle merkittävä asia. Olen todella iloinen, että Beatan kevät -elokuva sai paikan ohjelmassa. Kehittämö tarjoaa upeat resurssit elokuvan kehittämiseen sekä taiteellisesta että tuotannollisesta näkökulmasta. Kun asioihin haluaa paneutua kunnolla, se vaatii aikaa ja syventymistä, ja juuri sitä Kehittämö mahdollistaa minulle ja elokuvan tuottajalle.
Kansainvälisen mentorin pitkäjänteinen mukanaolo on mittaamattoman arvokasta elokuvallemme. Kirjoittamisprosessi on hyvässä vauhdissa, ja elokuva tuntuu lähteneen aivan uudella tavalla lentoon. Odotan innolla, missä vaiheessa olemme ohjelman päättyessä.
Valinta ohjelmaan osuu urani kannalta todella sopivaan vaiheeseen. Olen pyrkimässä ohjaajana uudenlaisille tasoille ja poluille, ja uskon, että Kehittämössä pääsen kehittämään sekä Beatan kevät -elokuvaa että omaa tekijyyttäni elokuvaohjaajana merkittävällä tavalla.
Haastattelu: Ella Jaakkola
Kuva: Riitta Supperi