Mieleenpainuvimpana hetkenä urallaan Antti Holma pitää erästä vuosien takaista Kansallisteatterin esitystä, jonka muisteleminen nostaa yhä häpeän pintaan.
”Kansallisteatterissa esitettiin siirtomaista kertovaa näytelmää, jossa yksi tehtävistämme oli tanssia afrikkalaishenkinen tanssi, joka kuvasi mustien alkuasukkaiden uhmaa siirtomaavaltaa kohtaan. Onneksi kanistereista leikatut muovinaamiot olivat kasvojemme peittona, sillä koko se tekele hävettää vielä tänäkin päivänä.”
Häpeää käsitellään myös Holman toisessa romaanissa Kaikki elämästä(ni) (Otava), joka julkaistiin elokuussa. Kirjan esittelyssä Holman kerrotaan kaivavan esiin koko ”elon kirjon”.
Holma on tehnyt luovalla alalla monipuolisesti erilaisia töitä. Kirjan kirjoittamisessa on hänen mukaansa parasta se, ettei silloin tarvitse ottaa huomioon erilaisia rajoitteita. Muunlaisten teosten käsikirjoittamisessa täytyy puolestaan ajatella eri tavalla esimerkiksi rahaa tai teoksen kestoa.
”Kirjaan voi kirjoittaa lohikäärmeen ilman, että kukaan tulee sanomaan, ettei meillä ole varaa siihen”, Holma toteaa.
Esikoisohjaus Kill Anneli kertoo ”ysin tyttöydestä”
Tänä vuonna julkaistiin Holman esikoisohjaus, AVEKin tukema lyhytelokuva Kill Anneli. Elokuvassa peruskoulun opettaja Kaisa tekee kaikkensa onnistuakseen, mutta tuntuu silti jäävän kerta toisensa jälkeen kakkoseksi samassa koulussa työskentelevälle Annelille.
”Olen aina ollut niin sanotusti ysin tyttö. Olen saanut kouluaikoina kymppejäkin, mutta ysin tyttöjen lailla vasta hirveän vaivannäön jälkeen, kun taas kympin tytöt tuskin avaavat kirjojaan ja saavat silti aina täydet pisteet. Halusin kirjoittaa tästä kokemuksesta”, Holma kertoo.
Näyttelemisen, ohjaamisen ja kirjojen kirjoittamisen lisäksi Holma on esimerkiksi juontanut tv-sarjoja ja käsikirjoittanut podcast-sarjoja. Ammatiltaan hän kuvailee kuitenkin olevansa näyttelijä.
Holman podcast-sarjat, kuten Auta Antti! ja Radio Sodoma, ovat olleet erittäin suosittuja. Hän epäilee, ettei podcastien suosiolla ole välttämättä aina kyse teosten sisällöstä.
”Saan paljon palautetta siitä, että ääneni on sillä tavalla miellyttävä, että sitä sopii kuunnella esimerkiksi lenkkipolulla tai tiskatessa eikä oikeastaan ole väliä, mitä puhun”, hän toteaa.
Holma asuu tällä hetkellä Los Angelesissa Yhdysvalloissa. Etäisyyden vuoksi hän on päätynyt tekemään erityisesti äänitöitä. Podcastien lisäksi hän on esimerkiksi lukenut kirjoja äänikirjoiksi, kuten Kari Hotakaisen uusimman romaanin Tarina (Siltala, 2020).
Viimeisimpänä podcastinaan Holma teki oopperasta kertovan sarjan Antti Holman oopperajuhlat, joka julkaistiin viime keväänä Yle Areenassa. Ooppera ei ehkä ole podcast-aiheista tyypillisin, mutta Holma ei halua määritellä itseään erityiseksi ”oopperan sanansaattajaksi”.
”Puhun lähinnä omista kokemuksistani, mutta olen iloinen, jos podcastini kautta ihmiset kiinnostuvat muistakin esittävistä taiteista kuin suoratoistosarjoista”, hän kertoo.
Podcastien ja äänikirjojen yleisen suosion hän kokee kumpuavan muun muassa siitä, etteivät ihmiset nykypäivänä enää kestä hiljaisuutta.
”Hiljaisuus muuttuu nykyihmisen elimistössä jollakin tavalla sielulliseksi tyhjyydeksi ja sitä täyttämään sopivat vaikka podcastit ja äänikirjat.”
Toimeentulo luovalla alalla on epäsäännöllistä ja epävarmaa
”Voidakseni tehdä luovaa työtä, minun on ensin tehtävä jotain muuta työtä, jotta voisin maksaa vuokrani”, Holma toteaa.
Hän kuvailee urahaaveittensa liittyvän tällä hetkellä pääosin muuhun kuin taiteeseen. Alalla riittävän toimeentulon saaminen voi olla hankalaa ja tulot muodostuvat monesta lähteestä. Esimerkiksi kirjan kirjoittamista varten hän teki töitä tv-juontajana, mainosti Instagramissa erilaisia tuotteita ja sävelsi mainosmusiikkia.
”Toivon, että voisin löytää jonkin sellaisen ammatin, jota harjoittamalla voisin tulla toimeen ja saada säännöllistä tuloa ilman jatkuvaa pelkoa mielenterveyden menettämisestä, mikä on aina vaarana luovissa töissä”, Holma kuvailee. ”Taideammatin tilalle ottaisin mieluummin taideharrastuksen.”
Holma saa Kopiostosta tekijänoikeuskorvauksia. Ne ovat yksi osa luovan alan tekijän toimeentuloa, mutta korvausten suuruutta voi olla vaikea tietää etukäteen. Lisäksi summa voi vaihdella paljon vuodesta toiseen. Ylipäänsä tekijänoikeuksista sopiminen voi olla haastavaa, kun eri tahot neuvottelevat omien intressiensä toteutumisesta.
”Minulle ei tänä päivänäkään ole selvää, miten tekijänoikeuksien suhteen pitäisi tai kannattaisi toimia, vaikka olen kirjailijana, käsikirjoittajana ja näyttelijänä sopinut niistä kymmenet kerrat”, Holma toteaa.
Teksti: Iina Saarinen
Kuva: Jussi Särkilahti