OUTOUDEN LAAKSO -dokumenttielokuva syntyi tarpeesta pohtia ihmisyyden ja eettisyyden kysymyksiä valtavan teknologisen murroksen keskellä. Elokuvaprosessin edetessä ymmärsin, että monella muullakin taholla on samankaltaisia intressejä ja siksi päätin, että elokuvamme levitys kotimaassa toteutetaan vaikuttavuustyönäytösten kautta.
Elokuvan avulla toteutetun vaikuttavuustyön tavoitteena oli herättää keskustelua tekoälyn kehityksen suunnasta ja etiikasta sekä ihmisyyteen liittyvistä kysymyksistä. Tavoitteena oli herkistää ihmisiä käynnissä olevan murroksen erityispiirteille ja vähentää uusiin teknologioihin liittyviä ennakkoluuloja. Lisätä ymmärrystä ajasta, jota elämme ja luoda mahdollisuuksia teknologian kehittäjien, vaikuttajien ja kansalaisten vuorovaikutukselle.
Vaikuttavuustyö toteutettiin yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyissä tilaisuuksissa, joissa yleisö pääsi elokuvanäytöksen ohessa keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa dokumentin herättämistä ajatuksista. Vaikuttavuusnäytökset ajoittuivat pääasiassa keväälle 2019, jolloin järjestettiin melkein neljäkymmentä näytöstä, yhteensä 28:n eri yhteistyökumppanin kanssa, joihin lukeutui niin julkisia organisaatioita kuin suuryrityksiä ja kansalaisjärjestöjä kuten Sitra, Nokia, Finnair, Aalto yliopisto, Espoon kaupunki ja Mediakasvatuskeskus Metka.
Elokuva tavoitti vaikuttavuuskampanjan avulla monipuolisesti erilaisia yleisöjä. Erityisiä kohderyhmiä olivat mm. teknologian kehittäjät, teknologia-alan opiskelijat, nuoret, seniorit, kasvattajat, vaikuttajat ja poliitikot.
Elokuvan viesti on tarkoitettu meille kaikille ja sen yksinkertaistettu sanoma on muistuttaa siitä, että uudet teknologiat eivät ole arvovapaita ja me kaikki olemme tavallaan vastuussa siitä, minkälaisilla arvoilla teknologiaa kehitetään. Tämän viestin vieminen erilaisille ryhmille oli antoisaa ja keskustelut elokuvan jälkeen olivat arvokkaita, olipa sitten yleisössä tekoälyn eksperttejä, koodauksen opiskelijoita tai kehityksestä tipahtaneeksi itsensä tuntevia ihmisiä.
Keskustelutilaisuudet toivat esiin monia näkökulmia käsillä olevaan murrokseen ja auttoivat yleisöä ja järjestäjiä hahmottamaan arvokeskustelun merkityksen ajankohtaisuuden. Asiantuntijavieraina oli suomalaisia alan huippututkijoita sekä muita vaikuttajia, kuten esimerkiksi eräässä keskustelutilaisuudessa teknologian arvoja pohtinut piispa. Ohjaajana oli erityisen hienoa ja inspiroivaa kokea tämänkaltainen prosessi, jossa oma elokuva sai toimia alustana huikeille keskusteluille monesta eri näkökulmasta. Tämä toi itsellenikin onnistumisen kokemuksen ja tunteen oman työn merkityksellisyydestä.
OUTOUDEN LAAKSO -elokuvan vaikuttavuustyöhön osallistuvien yhteistyökumppaneiden vastuulla oli tapahtumallisten elokuvanäytösten järjestäminen ja niihin liittyvät kustannukset. Prosessin työläin vaihe liittyi sopivien yhteistyötahojen etsimiseen ja sitouttamiseen.
Saatuamme vaikuttavuustyöhön AVEKin, Suomen elokuvasäätiön ja Kirkon mediasäätiön yhteistä hanketukea teimme päätöksen, että annoimme elokuvamme ilman esityskorvausta vaikuttavuustyönäytöksiin. Elokuvan esitysoikeuksien antaminen ilman korvausta oli ideologinen valinta. Näin saimme mukaan monipuolisesti erilaisia järjestötoimijoita, jotka pystyivät tuottamaan näytökset ilman lipputuottoja.
Elokuvanäytösten myötä useat kumppanimme hyödynsivät ensimmäistä kertaa taiteellista teosta oman työnsä välineenä ja avasimmekin pioneerihenkisesti ovia myös tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksille koko dokumenttielokuvakentän puolesta.
Kokemukseni mukaan ohjaajan ja tuottajan työpanos dokumenttielokuvan teatterilevityksen suhteen on yleensä suuri, vaikkei siitä juuri ole saanut korvausta, kun lipputulotkin ainakin omalla kohdallamme ovat olleet aika pieniä. Myös yrityksemme näkökulmasta tämänkaltainen räätälöity levitystyö hanketuen avulla oli tässä tapauksessa järkevämpää kuin teatterilevitys. Vaikuttavuustyö ei tietenkään sovellu kaikkien elokuvien levitysstrategiaksi, mutta jos elokuvassa on siihen potentiaalia, niin kokemus voi olla hyvinkin tyydyttävä.
Iiris Härmä
Outouden laakso -elokuvan ohjaaja