Avoin kirje päättäjille: Hyvitysmaksujärjestelmän korjaamisella on kiire

AVEKin rahoitus muodostuu pääosin valtion budjetista tulevasta yksityisen kopioinnin hyvityksestä, jonka hallitus päätti puolittaa tämän vuoden alusta. Avoimessa kirjeessään kansanedustajille AVEKin johtaja Ulla Simonen korostaa, että hyvitysmaksujärjestelmän kiireellinen uudistaminen on välttämätöntä, jotta audiovisuaalisen alan kasvupotentiaali ja työllisyys voidaan turvata.

Hyvä kansanedustaja,

Olemme ilahtuneina kuulleet ministeri Talvitieltä, että yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen seuraavista askelista suunnitellaan tehtäväksi poliittisia linjauksia jo alkusyksystä.

Avaan tässä kirjeessä hyvitysmaksujärjestelmän nykyisen kollektiivikorvausosuuden merkitystä oikeudenhaltijoille ja AVEKin kautta erityisesti audiovisuaaliselle alalle.

Tehty leikkaus heikentää alan työllisyyttä ja yksityisen rahoituksen hankkimista

Yksityisen kopioinnin hyvitykseen tehty leikkaus heikentää kotimaisen av-alan kasvupotentiaalia. Siksi hyvitysmaksujärjestelmää säätelevän tekijänoikeuslain korjaamisella on kiire.

Olemme tähän saakka voineet AVEKista tukea vuositasolla noin 140 teoksen edistämistä. Tehty leikkaus vähintäänkin puolittaa tuettavien teosten määrän, mutta työllistyvien määrä romahtaa, kun tuotantoyhtiöille jaettava teoskohtainen tuki vähenee. Samalla heikkenevät yritysten mahdollisuudet hankkia yksityistä ja kansainvälistä rahoitusta.

Vuodesta 2015 saakka AVEK on saanut vuosittain käyttöönsä noin 2,5 miljoonaa euroa yksityisen kopioinnin hyvityksen varoja käytettäväksi av-kulttuurin tukemiseen. Olemme jakaneet kulloisenakin vuotena tukivarat pääosin saman kalenterivuoden aikana.

Kalenterivuosien yli on jäänyt vain pieni osa varoja seuraavalle käyttövuodelle. Näin myös vuosien 2024–2025 taitteessa. Vuoden 2025 tukivaroiksi meille osoitettiin noin 50 % aiemmasta määrästä.

AVEKin tuella aloittelevista tekijöistä maan eturivin elokuvantekijöiksi

Jo yksityisen kopioinnin hyvityksen puolittaminen aiheuttaa suurta vahinkoa sekä av-alan kasvupotentiaalille ja taiteilijoille että maakuntien kulttuuritapahtumille.

AVEKin kautta jaetut tuet ovat työllistäneet yli tuhat henkilöä vuositasolla ja tuoneet alalle lisätuloja noin 1,5 kertaa jaetun määrän verran. Tukien rooli on merkittävä myös maakuvan kasvattamisessa ja av-alan kansainvälistymisessä. AVEKin tukimäärien puolittuminen aiheuttaa työttömyyttä ja heikentää alan kehitystä.

AVEKin tuki on kautta sen 36-vuotisen historian ollut erityisen tärkeä nuorille, aloittaville tekijöille. AVEKin tuilla meille on kasvanut Suomen eturivin elokuvan ja mediataiteentekijöiden joukko: Ars Fennica -palkittu Eija-Liisa Ahtila, Juho Kuosmanen (Hytti nro 6), Kari Juusonen (Niko-animaatiot) ja Virpi Suutari (mm. Aalto-dokumentaari) ovat kaikki saaneet tukea AVEKista töilleen jo uransa alussa. Selma Vilhusen Oscar-ehdokkaaksi päätynyt Pitääkö mun kaikki hoitaa, on myös ollut AVEKin rahoittama, osana kotimaisten rahoittajien yhteishanketta.

Vuonna 2025 olemme voineet tähän mennessä jakaa vuodelta 2024 jäljelle jäänyttä kansainvälistymistukea ja koulutus- ja kurssitukea. Sillä osuudella, minkä saamme yksityisen kopioinnin hyvityksestä tälle vuodelle, tuemme uusien teosten tekemistä.

Varojen puutteessa emme voi jakaa enää tukea av-alan festivaaleille tai tapahtumille. Tämä on huono kehityssuunta. On tärkeää, että matalan kynnyksen kulttuuritapahtumia järjestetään joka puolella Suomea mahdollistaen sekä yleisölle laajan saatavuuden että tekijöille mahdollisuuden työllistyä kotiseudullaan.

Leikkauksen kerrannaisvaikutukset merkittäviä: lakiuudistuksella on kiire

Mikäli lakiuudistus ja siten yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän pohjan uudelleen rakentaminen ja taloudellinen vahvistaminen viivästyy, vaikutukset kertautuvat.

Av-alan yritystoiminta heikkenee, tekijöiden työttömyys kasvaa, uusien tekijänoikeuksia kerryttävien teosten määrä vähenee. Av-ala lähtökohtaisesti monialaisena heijastuu myös muihin aloihin. Tuotantojen hiipuessa tarve muun muassa logistiikka-, catering- ja majoituspalveluille häviää.

Av-alan kasvupotentiaali tiedetään vuosien 2016–2021 yli 40 % kasvun perusteella. Av-ala tarvitsee rahoitusinstrumentteja, jotka huomioivat alan yritysten koon ja sen luontaisen, verkostomaisen tavan toimia. AVEK on juuri sellainen toimija, vaikkakin pieni – mutta kokoaan paljon merkittävämpi.

Kopioston osana toimivan AVEKin kautta jaettavat tuet yksityisen kopioinnin hyvityksestä ovat sitä siemenrahoitusta, jolla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia laajalti yhteiskuntaan.

Toivomme yksityisen kopioinnin hyvitystä koskevan lain nopeaa uudistamista sekä AVEKin merkityksen huomioimista ja sen toimintakyvyn varmistamista myös tuleville vuosikymmenille.

Ulla Simonen
AVEKin johtaja

Nykyinen hyvitysmaksujärjestelmä EU-oikeuden vastainen

Yksityisen kopioinnin hyvitys on lakiin perustuva korvaus siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida laillisia teoksia omaan käyttöönsä. Nykypäivänä kopiointi on käytännössä sitä, että tietokoneelle tai kännykälle ladataan jokin sisältö.

Yksityisen kopioinnin hyvitys jaetaan luovan alan tekijöille tekijänoikeusjärjestöjen ja muiden alan järjestöjen kautta. AVEKin kautta hyvitystä myönnetään audiovisuaalisten teosten, tuotantojen ja hankkeiden tekemiseen. Vuonna 2024 AVEK tuki 163 teoksen tekemistä ja jakoi av-alalle erilaisia tukia yksityisen kopioinnin hyvityksestä yhteensä 1,9 M€.

Hyvitys maksetaan Suomessa tällä hetkellä ainoana EU-maana valtion budjetista. OKM:n tilaaman selvityksen mukaan nykyinen järjestelmä on EU-oikeuden ja direktiivien vastainen, minkä vuoksi Suomen järjestelmä tulisi ripeästi muuttaa.

Muissa EU-maissa hyvitys kerätään tallennuslaitteista, kuten matkapuhelimista, tableteista ja tietokoneista. Laitteiden hintaan korvaus lisää vain elokuvalipun tai pokkarin suuruisen maksun.

Vakiintunut hyvityksen taso Suomessa oli vuodesta 2015 lähtien 11 M€, mutta viime vuonna hallitus puolitti hyvityksen 5,5 M€:oon. Selvityksessä ehdotettu tallennuspohjainen järjestelmä ei lähtökohtaisesti rasittaisi valtion budjettia lainkaan.