Jotta luovat alat eivät unohdu uusimman teknologisen harppauksen keskellä, on hallituskaudella 2027–2031 toteutettava seuraavat muutokset.
Nykyinen valtion budjetista maksettava yksityisen kopioinnin hyvitys on EU-oikeuden ja direktiivin vastainen. Tämä todettiin helmikuussa 2025 julkaistussa opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa hovioikeudenneuvos Harengon selvityksessä hyvitysjärjestelmän kehittämisestä. Myös määrärahan suuruus on nykyisellään riittämätön korvaamaan luovalle alalle aiheutuvan haitan.
Hyvitys ei ole harkinnanvarainen kulttuurituki, vaan lakiin ja direktiiviin perustuva korvaus yksityisen kopioinnin ja tallentamisen aiheuttamasta haitasta. Jos lainmuutokseen ei ryhdytä pikaisesti, saattaa Euroopan komissio joutua puuttumaan Suomessa vallitsevaan EU-oikeuden ja direktiivin vastaiseen oikeustilaan. Muuttamalla yksityisen kopioinnin hyvityksen tallennuspohjaiseksi, vapautuu valtion budjetista seuraavalla hallituskaudella 5,5 miljoonaa euroa vuosittain.
Viime vuosina luovan alan tuotekehitys ja sisällöntuotanto ovat tehostuneet tekoälyn ja muiden teknologisten mahdollisuuksien myötä. Luovan alan eläessä murroksessa on aikaisen vaiheen tukien merkitys korostunut entisestään. Samaan aikaan tukirakenteista ei löydy jatkuvuutta, sillä ne ovat vuodesta toiseen leikkausuhan alla.
Vuonna 2025 julkaistussa Luovan talouden kasvustrategiassa kirjattiin yhdeksi luovan talouden kasvua turvaavaksi käytännön toimenpiteeksi AVEKin kautta myönnetyt DigiDemo- ja CreaDemo-tuet sekä niihin liittyvä neuvonta. Demotuella yritykset saavat tuotekehityksensä käyntiin ja voivat esitellä demoja esimerkiksi potentiaalisille yksityisille rahoittajille.
Vakinaistetaan Kopioston osana toimivan AVEKin luovien alojen Demo-ohjelmat ja turvataan niiden rahoitus. DigiDemo- ja CreaDemo-tukiin osoitetaan valtion budjetista vuosirahoituksena 1 350 000 €.
Elokuva-alan tulevaisuutta uhkaa tekoälyn esiinmarssin lisäksi vaikea markkinatilanne ja alaan kohdistuneet säästöpaineet. Useimmissa verrokkimaissamme on kansalliset elokuvan kehittämisohjelmat, mutta Suomesta tällainen puuttuu.
Koska suomalaisten tarinoita kertovat vain suomalaiset, on varmistettava, että tulevaisuudessakin on kotimaisia elokuvantekijöitä. AVEKin Kehittämö-ohjelmasta syntyy kotimaisen elokuvan tulevaisuuden tekijöitä. Kehittämisohjelmassa mentoroidaan sukupolvensa lahjakkaimpia tekijöitä ja muovataan uusien, korkeatasoisten elokuvien alkuja.
Turvataan kotimaisten av-sisältöjen tulevaisuus AVEKin Kehittämö-ohjelmalla, jolle tulee osoittaa vuosirahoituksena 500 000 €.
Näiden lisäksi AVEK tukee Kopioston hallituskauden tavoitteita.
Suuri osa AVEKin jakamista audiovisuaalisen kulttuurin tuista on rahoitettu yksityisen kopioinnin hyvityksestä. Nykyisellään valtion budjetista maksettava hyvitys puolitettiin vuoden 2025 alusta.
Vuonna 2025 AVEK pystyi tukemaan av-alaa enää 1,7 M€:lla, mikä on noin 60 % vuoden 2024 tuen kokonaismäärästä. Erityisen jyrkkänä muutos näkyi dokumentti- ja lyhytelokuvien sekä mediataiteen teostuissa. Vuonna 2025 AVEK tuki tekijänoikeusvaroilla yhteensä 81 teoksen tekemistä, kun edellisenä vuonna tukea sai 163 teosta.
AVEK myöntää DigiDemo- sekä CreaDemo-tukea kulttuuristen sisältöjen ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseen. Monet nykyisistä luovan alan menestystarinoista, kuten Yousician-sovellus ja Sofia Ilmosen modulaarinen vaateinnovaatio, ovat aloittaneet toimintansa AVEKin myöntämällä demotuella. Opetus- ja kulttuuriministeriö on supistanut demotukien määrää vähitellen vuodesta 2020 noin 50 % nykyiseen 762 000 € tasoon.
AVEKin ja Suomen Kulttuurirahaston Kehittämö-ohjelmasta syntyy kotimaisen elokuvan tulevaisuuden tekijöitä. Maailmalla toimivaksi todetun mallin mukaan toteutetussa kehittämisohjelmassa mentoroidaan sukupolvensa lahjakkaimpia tekijöitä ja muovataan uusien, korkeatasoisten elokuvien alkuja. Neljän vuoden aikana Kehittämössä on tuettu 20:n uransa alussa olevan tekijän ensimmäisen pitkän elokuvan konseptointia. Kehittämisohjelma päättyy vuoteen 2026, mikäli hankkeelle ei saada uutta rahoitusta.
