Ruotsinkielisiä aikakauslehtiä on ilmestynyt vuodesta 1771 alkaen yli 3000 nimekettä mitä moninaisimmilta aloilta: tieteellisiä, uskonnollisia ja harrastelehtiä, järjestöjen, yritysten ja oppilaitosten lehtiä sekä pila- ja vuotuisjuhlalehtiä. Kokoelmasta on aiemmin digitoitu noin kolmannes, joka käsittää etupäässä yleisaikakauslehtiä ja rintamalehtiä.
Digitointihanke käynnistyy helmikuussa 2026. Ensimmäisenä digitoidaan tieteelliset lehdet, joita avataan käyttöön vuoden 2026 loppuun mennessä.
Hanketta rahoittaa kuusi suomenruotsalaista säätiötä: Amos Andersons fond, Stiftelsen för Åbo Akademi, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska folkskolans vänner, Svenska kulturfonden ja Svenska litteratursällskapet i Finland.
Aikakauslehtiä yleisökäyttöön vuoden 1974 loppuun asti
Suuri osa digitoitavasta aineistosta on tekijänoikeudenalaista, joten Kopioston kanssa on sovittu avaamisratkaisuista. Ruotsinkieliset aikakauslehdet vuoden 1974 loppuun asti avataan digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa yleisökäyttöön. Aineisto vuosilta 1975–2024 on käytettävissä asiakastyöasemilla SLS:n arkistoissa Helsingissä ja Vaasassa.
Tämän lisäksi tieteelliset aikakauslehdet avataan vuoden 2016 loppuun yleisökäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa, ja arkistokäyttöön SLS:n arkistoissa Helsingissä ja Vaasassa vuoden 2024 loppuun saakka. Tutkain-sopimukseen liittyneiden korkeakoulujen tutkijat voivat käyttää aineistoa kirjautumalla Tutkain-palveluun.
Kaikki aineisto on käytettävissä lisäksi vapaakappalekirjastoissa.
Hyvä yhteistyö saa jatkoa
Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen kiittää rahoittajia kulttuuritahdosta merkittävän hankkeen toteuttamiseksi, ja iloitsee antoisan yhteistyön jatkumisesta.
“On hienoa, että voimme jälleen saattaa tärkeän osan Suomen ruotsinkielisestä kulttuuriperinnöstä digitaaliseen muotoon suuren yleisön ja tutkijoiden käyttöön. Kansalliskirjasto ja Svenska litteratursällskapet toteuttivat yhdessä Kopioston ja suomenruotsalaisten säätiöiden kanssa vuosina 2021–2023 vastaavan laajan hankkeen, jonka tuloksena kaikki ruotsinkieliset sanomalehdet digitoitiin ja avattiin käyttöön vuoteen 1949 asti. Nämä yhtenäisinä, pitkinä aikasarjoina digitoidut ja avatut lehdet ovat Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelumme käytetyimpiä aineistoja. Uskomme, että asiakkaamme löytävät vastaisuudessa tiensä myös ruotsinkielisten aikakauslehtien pariin”.
Myös SLS:ssä ja Kopiostossa iloitaan hankkeen alkamisesta.
“Aikakauslehtien digitointi tuo näkyväksi suomenruotsalaisuuden tärkeän ja identiteettiä rakentavan ulottuvuuden. Lehdet tarjoavat ainutlaatuisen näkymän sekä tieteelliseen kenttään että suomenruotsalaisiin kansanliikkeisiin ja elinvoimaiseen yhdistystoimintaan. Olemme erittäin kiitollisia siitä, että hyvän yhteistyön ansiosta Kansalliskirjaston ja säätiöiden kanssa voimme saattaa aikakauslehdet saataville arvokkaana täydennyksenä jo digitoituihin sanomalehtiin sekä tutkijoiden että suuren yleisön käyttöön”, sanoo SLS:n toimitusjohtaja Björn Teir.
”On ilahduttavaa, että voimme omalta osaltamme edistää historiallisten ruotsinkielisten aikakauslehtien laajempaa saatavuutta yleisölle, tutkijoille ja arkiston asiakkaille”, sanoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen. ”Samalla huolehdimme siitä, että lehtien tekijät ja kustantajat saavat asianmukaiset tekijänoikeuskorvaukset sisältöjen käytöstä.”
Lisätietoja
Projektipäällikkö Anna-Elina Ukkonen, Kansalliskirjasto, anna-elina.ukkonen(at)helsinki.fi
Palvelujohtaja Johanna Lilja, Kansalliskirjasto, johanna.e.lilja(at)helsinki.fi
Arkistonjohtaja Kristina Linnovaara, SLS, kristina.linnovaara(at)sls.fi
Johtaja Juha Jukkara, Kopiosto, juha.jukkara(at)kopiosto.fi
Hanke toteutetaan yhteistyössä Svenska litteratursällskapetin ja tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ry:n kanssa ja sitä rahoittavat Amos Andersons fond, Stiftelsen för Åbo Akademi, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska folkskolans vänner, Svenska kulturfonden ja Svenska litteratursällskapet.
