Vaikka tekoäly on monella tavalla ylikansallinen, emme saa nostaa käsiä pystyyn ja jäädä vain odottelemaan ratkaisuja EU-tasolta. Suomen on toimittava suunnannäyttäjänä ja lainsäädännöllä vahvistettava tekijänoikeuksien toteutumista tekoäly-ympäristössä.
Suomi voi nousta eettisen tekoälyn edelläkävijäksi, jos tekoälyn kehittämisessä yhdistyvät innovaatio, tekijänoikeuksien kunnioittaminen, koulutusaineistojen avoimuus ja ihmisen luovan työn arvostus. Vastuullinen tekoäly palvelee sekä käyttäjiä, luovan alan tekijöitä että koko yhteiskuntaa.
Meidän on luotava tekoälylle pelisäännöt, jotka lisäävät luottamusta yhteiskunnassa. Suomalaisten on saatava käyttää generatiivista tekoälyä, joka ei ole pelkästään tehokas, vaan myös vastuullinen. Kopiosto on valmis osallistumaan vastuullisen tekoälyn rakentamiseen.
Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen
Listasimme viisi ratkaisua, joiden avulla Suomesta voitaisiin saada eettisen tekoälyn edelläkävijä:
1. Edellytyksenä lupa ja korvaus
Generatiivista tekoälyä on koulutettu ja koulutetaan luovan alan tekijöiden teoksilla ilman lupaa tai korvauksia. Kopioston näkemyksen mukaan luovan alan ammattilaisten on oltava osa tekoälyn arvoketjua. Tekijöiltä tulee hankkia lupa heidän teostensa käyttöön tekoälyn kouluttamisessa ja he ovat myös oikeutettuja korvaukseen.
Teknologiayritykset, erityisesti suuret alustat ja tekoälytoimijat, välttelevät yhä lisensointia ja korvauksia oikeudenhaltijoille. Toimijat vetoavat usein EU:n DSM-direktiivin tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeviin poikkeuksiin. On kuitenkin tulkinnanvaraista, soveltuvatko nuo poikkeukset kattavasti tekoälyn kouluttamiseen ja teosten käyttöön generatiivisessa tekoälyssä. Asiasta on vireillä useita oikeudenkäyntejä maailmalla.
85 % luovan alan ammattilaisista haluaa tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä hyödyntävien tekoälyteknologioiden maksavan korvauksen tekijänoikeuden haltijoille.
Kopioston kysely ”Tekoäly luovalla alalla”, 2025.
2. Koulutusaineistoon oltava näkyvyys
Vastuullisen tekoälyn kannalta on kriittistä tietää, millä aineistolla tekoälyn taustalla olevaa kielimallia on koulutettu. Tämä on edellytyksenä sille, että teosten oikeudenomistajat voivat valvoa oikeuksiaan.
Avoimuus koulutusaineistosta luo luottamusta luovan alan ja tekoäly-yritysten välille. Jos tekoälyn kouluttamiseen käytetyistä lähteistä ei anneta tietoa, pitäisi Kopioston näkemyksen mukaan soveltaa niin sanottua käyttöolettamaa. Se tarkoittaa tulkintaa, jonka mukaan suojattua sisältöä on hyödynnetty tekoälyn kouluttamisessa ja kehittämisessä, ellei tekoälyn kehittäjä osoita toisin.
90 % luovan alan ammattilaisista toivoo tekoälyä kehittävien yritysten olevan läpinäkyvämpiä siitä, mitä aineistoja ne ovat käyttäneet tekoälyn kouluttamisessa.
Kopioston kysely ”Tekoäly luovalla alalla”, 2025.
3. Vastuullinen kansallinen kielimalli
Generatiivinen tekoäly pohjaa kielimalliin, jota on koulutettu suurella määrällä teoksia ja dataa. Verrokkimaissamme Norjassa ja Hollannissa on päätetty rakentaa oma kansallinen kielimalli, joka on koulutettu vastuullisesti laadukkaalla aineistolla. Tämä tarkoittaa, että kielimallia koulutetaan monipuolisella, tekijänoikeuden suojaamalla sisällöllä, jonka käyttöön on hankittu lupa ja käytöstä maksetaan oikeudenhaltijoille korvaus.
Kopioston näkemyksen mukaan Suomen tulisi olla eettisen tekoälyn mallimaa. Tällöin tekoälyn tulisi pohjautua vastuullisesti tuotettuun ja jatkokoulutettuun kansalliseen kielimalliin, jonka koulutus on tehty tekijänoikeuksia kunnioittaen.
4. Syväväärennökset kuriin
Tekoäly mahdollistaa yksilöiden tunnistettavien piirteiden väärinkäytön ilman lupaa. Esimerkiksi julkisuuden henkilöstä, poliitikosta tai kenestä tahansa yksityisestäkin ihmisestä voidaan tehdä syväväärennösvideoita tai -kuvia, jossa on ilman lupaa käytetty hänen kuvaansa, ääntänsä tai olemustaan.
Suomessa puuttuu erityinen suoja henkilön kuvalle, äänelle ja olemukselle. Kopioston näkemyksen mukaan kotimainen lainsäädäntö ja oikeussuojakeinot on saatettava vastaamaan teknologian kehitystä, jotta identiteettivarkaudet ja mainehaitat voidaan tehokkaasti estää.
5. Tekoälyn käyttö mainittava
Tekoäly tai muu teknologia voi olla apuväline sisältöjen luomisessa, mutta se ei saa korvata inhimillistä luovuutta ja persoonallista panosta lopputuloksessa. Ihmisen työn kautta syntyvä tekijänoikeus ja lähioikeus on aina tunnustettava kuuluvaksi ihmiselle.
Tekoälytuotokset tuleekin merkitä läpinäkyvästi. Myös EU:n tekoälyasetus (EU Artificial Intelligence Act, 2024/1689) edellyttää, että tekoälyn käyttö on mainittava vähintäänkin tilanteissa, joissa ihmiset voivat erehtyä luulemaan sisältöä aidoksi tai ihmisen tuottamaksi.
89 % luovan alan ammattilaisista toivoo kuluttajia informoitavan selkeästi, jos sisältö on tehty tekoälyllä.
Kopioston kysely ”Tekoäly luovalla alalla”, 2025.