”Luova ala on käännekohdassa”, sanoo IFRRO:n oikeudellisten ja EU-asioiden päällikkö Anthi Akritidou. IFRRO on teksti- ja kuvateosten tekijöitä ja kustantajia edustava kansainvälinen järjestö.
Tekoälyteknologian nopea kehitys haastaa EU:n sääntelykehyksen, joka on perinteisesti suojellut ja vahvistanut luovaa alaa. Luovia teoksia käytetään generatiivisten tekoälymallien koulutusmateriaalina ilman tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden suostumusta tai korvausta.
”Teknologiateollisuus tarvitsee pääsyn suuriin tietomassoihin, ja luova ala tarvitsee tekijänoikeussuojaa ja korvausta teostensa käytöstä. Nämä kaksi tarvetta on yhteensovitettava”, tiivistää IFRRO:n oikeudellinen, poliittinen ja teknologinen neuvonantaja Antonios Baris.
Teknologiateollisuutta pidetään EU:n kilpailukyvyn veturina, ja siksi päättäjät eivät halua heikentää tekoälypalvelujen tarjoajien mahdollisuuksia hyödyntää koulutusdataa. Akritidou kuitenkin muistuttaa, että luova ala on laadukkaan sisällön lähde ja polttoaine kilpailussa muiden maanosien kanssa.
”Jos EU haluaa löytää oikeudenmukaisen tasapainon, luovaa alaa on tuettava”, Akritidou sanoo.
Tekijänoikeuden ydin kyseenalaistettu
Teknologia-ala ja tiedeyhteisö ovat ehdottaneet, että tekoälysäännöksen tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan poikkeuksen tulisi kattaa myös teosten käyttö tekoälyn kehittämisessä. Näin laajalla tulkinnalla pyritään mahdollistamaan luovien teosten käyttäminen tekoälymallien kouluttamisessa ilman lupaa tai korvausta.
Tämä merkitsisi sitä, että koko tekijänoikeusjärjestelmän ydin muuttuisi radikaalisti: lähtökohtana on ollut, että tekijöillä on oikeus päättää, miten heidän teoksiaan käytetään. Rajoitukset tähän oikeuteen ovat poikkeuksia.
”Tekijänoikeus on suostumukseen perustuva järjestelmä. Sellaisena sen pitäisi myös pysyä”, Akritidou korostaa.
EU:n komissio vesittämässä tekoälysäädöksen tavoitteet
Euroopan luova ala on tuominnut tavan, jolla EU panee tekoälysäädöstä täytäntöön. Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa täytäntöönpanopaketin, joka sisältää yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevat käytännesäännöt (GPAI Code of Practice), näiden mallien tarjoajille tarkoitetut ohjeet (GPAI Guidelines) ja mallipohjan koulutussisällön yksityiskohtaiselle tiivistelmälle.
”Tekoälysäädöksen täytäntöönpanopaketti ei suojele tai tue luovaa alaa riittävästi. Itse asiassa se on ristiriidassa itse tekoälysäädöksen tavoitteiden kanssa ja vie pohjaa siltä, mitä lainsäätäjät ovat alun perin sopineet”, Akritidou sanoo.
Eurooppalaiset oikeudenhaltijajärjestöt muistuttavat yhteisessä lausunnossaan, että luovan alan osuus EU:n BKT:stä on lähes seitsemän prosenttia ja ala tarjoaa 17 miljoonaa työpaikkaa. Tästä huolimatta toimialan huolenaiheet on sivuutettu, mikä palvelee suurten tekoälypalvelujen tarjoajien etuja.
Tekoälyasetuksen säännökset, jotka koskevat yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia, astuivat voimaan 2. elokuuta. Akritidoun mielestä nykyistä kehityssuuntaa on vielä mahdollista muuttaa.
”Kulttuuri- ja luova ala aikoo jatkaa EU:n toimielinten ja yhteiskunnan muistuttamista siitä, että nykyisiä toimenpiteitä on harkittava uudelleen ja että tekoälyasetus on pantava asianmukaisesti täytäntöön sen säännösten vesittämisen sijaan.”
Teknologisen kehityksen ja tekijänoikeuksien ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään
Akritidou ja Baris listaavat tekoälyn vastuulliseen käyttöön kolme perusperiaatetta, joita IFRRO ja muut eurooppalaiset tekijänoikeusjärjestöt, Kopiosto mukaan lukien, kannattavat: läpinäkyvyys, suostumus ja oikeudenmukainen korvaus.
Vaikka tällä hetkellä näyttääkin siltä, että teknologia-alan ja luovan alan edut ovat ristiriidassa keskenään, tasapainon löytäminen on mahdollista. Useat tekijänoikeusjärjestöt eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella kehittävät parhaillaan lisensointiratkaisuja.
Tekoälyn tarjoajien on hyödynnettävä valtavaa määrää teoksia, mikä vaikeuttaa suorien lisenssien saamista tekijöiltä. Oikeudenhaltijoiden on käytännössä mahdotonta valvoa oikeuksiaan ja neuvotella lisensseistä monikansallisten teknologiajättien kanssa. Tekijänoikeusjärjestöjen tarjoama kollektiivinen lisensointi on ratkaisu tähän ongelmaan.
”Tekoälymallien kouluttaminen ei ole tulevaisuutta, vaan nykypäivää. Lisensointi on oikea tapa varmistaa, että tekijöiden, kustantajien ja oikeudenhaltijoiden edut otetaan huomioon”, Akritidou toteaa.
