Tekoälyn kouluttamiseen käytetystä materiaalista tarvitaan kattavat tiedot
Kesällä voimaan tulleessa EU:n tekoälyasetuksessa säädettiin läpinäkyvyysvelvoitteesta, joka määrää yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien tarjoajia ilmoittamaan, miten järjestelmiä on koulutettu ja kehitetty. Yleiskäyttöisiä järjestelmiä ovat esimerkiksi ChatGPT, DALL-E, Midjourney ja CoPilot.
Tekoälyasetus edellyttää, että yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien on muodostettava toimintaperiaatteet, joilla ne varmistavat noudattavansa muun muassa Euroopan unionin tekijänoikeuslainsäädäntöä. Tarjoajat tulisikin velvoittaa laatimaan mahdollisimman yksityiskohtaiset toimintaperiaatteet, jotta läpinäkyvyysvelvoite voi toteutua tehokkaasti.
Tekoälyasetus myös velvoittaa tekoälyjärjestelmien tarjoajat laatimaan tiivistelmän tekoälyn kouluttamiseen käytetystä materiaalista. Tällä hetkellä komissio valmistelee tiivistelmästä mallia. Tekoäly-yritysten tekemien tiivistelmien on oltava riittävän yksityiskohtaisia ja kattavia, jotta tekijät ja muut oikeudenhaltijat pystyvät valvomaan teostensa käyttöä ja siten myöntämään tarvittavia käyttölupia. Tärkeää on myös varmistaa oikeudenhaltijoiden oikeus kieltää teostensa käyttö tekoälyn kouluttamisessa.
Kollektiivisella lisensioinnilla korvaukset oikeudenhaltijoille
Tekijänoikeuslaissa nykyisin olevan tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan rajoitussäännöksen soveltuminen tekoälyn kouluttamiseen on oikeudellisesti epäselvää. Säännöksen mukaan teoksen kopiointi kaupallista tekstin- ja tiedonlouhintaa varten on sallittua ilman teoksen tekijän lupaa, jos teokseen on laillinen pääsy eikä oikeudenhaltija ole kieltänyt teoksensa käyttöä erikseen.
Rajoitussäännös ei kuitenkaan kata kaikkea tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttöä tekoälysovellusten kouluttamisessa ja kehittämisen eri vaiheissa. Näin todetaan esimerkiksi elokuussa julkaistussa saksalaisessa selvityksessä. Näkemyksemme mukaan tekoälyjärjestelmien tarjoajien tulisikin hankkia teosten käyttöön tekoälyn kouluttamisessa luovan alan tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden lupa.
Näkemyksemme mukaan kollektiivinen lisensiointi olisi tehokkain ja oikeusvarmin ratkaisu teosten käyttöön tekoälyn kouluttamisessa ja kehittämisessä. Kollektiivinen lisensiointi tarkoittaa sitä, että tekijänoikeusjärjestö myöntää kattavan luvan edustamiensa oikeudenhaltijoiden teosten käyttämiseen. Luovan alan ammattilaiset saisivat teostensa käytöstä heille kuuluvan korvauksen samalla, kun tekoälysovelluksia tarjoavat yritykset voisivat silti hyödyntää laajasti ja oikeusvarmasti suojattua aineistoa.
Asetuksen kansallinen toimeenpano käynnistynyt
EU:n tekoälyasetus tuli voimaan 12.7.2024. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että EU:n alueella markkinoille tuotavat ja käyttöönotettavat tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisten terveyttä, turvallisuutta tai perusoikeuksia.
Tekoälyasetusta aletaan soveltaa EU:n jäsenmaissa kokonaisuudessaan 24 kuukautta sen voimaantulon jälkeen, mutta joitakin osia sovelletaan jo aiemmin. Esimerkiksi yleiskäyttöisiin tekoälyjärjestelmiin liittyviä säädöksiä aletaan soveltaa noin vuoden päästä, 2.8.2025.
Tiivistelmämallin lisäksi EU-komission on tarkoitus saada ensi keväänä valmiiksi käytännesäännöt, joissa määritellään esimerkiksi sitä, miten tekoälyjärjestelmiä tarjoavien yritysten on toteutettava asetuksen läpinäkyvyysvelvoitetta. Euroopan Unionin tekoälyvirasto valmistelee käytännesääntöjä ja tiivistelmämallia yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi tekstin ja kuvan tekijöitä ja kustantajia edustava kansainvälinen tekijänoikeusjärjestö IFFRO osallistuu valmisteluun. Kopiosto myös vastasi syyskuussa viraston kyselyyn aiheesta.
Tekoälyasetus on suoraan sovellettavaa oikeutta EU:n jäsenvaltioissa, minkä lisäksi se edellyttää osin täydentävää kansallista lainsäädäntöä. Asetuksen kansallinen toimeenpano Suomessa on käynnistynyt kesällä 2024. Toimeenpanosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, ja sitä valmistelee työryhmä, johon kuuluu henkilöitä eri ministeriöistä. Ensimmäinen hallituksen esitys kansallisen lainsäädännön muutoksista tullee eduskunnan käsittelyyn ensi vuonna.
