Miten tekoälyä ja tekijänoikeuksia säännellään EU-tasolla?
Tekoälyyn ja tekijänoikeuksiin liittyvä sääntelykehys on olemassa, mutta sen käytännön toimeenpano ja tulkinta vielä kehittyvät. Tekoälyä sääntelee EU:ssa vuonna 2024 voimaan tullut tekoälyasetus, ja oikeudenhaltijoiden kannalta keskeistä asetuksessa on läpinäkyvyysvelvoite.
Läpinäkyvyysvelvoite tarkoittaa, että yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien on otettava käyttöön toimintaperiaatteet EU:n tekijänoikeuslainsäädännön noudattamiseksi. Tekoälytoimijoiden on esimerkiksi huomioitava oikeudenhaltijoiden kiellot teostensa käytöstä kaupallisessa tekstin- ja tiedonlouhinnassa, jota tekoälyn kouluttamisessa tapahtuu.
Lisäksi tekoälytoimijoiden on myös julkaistava riittävän yksityiskohtainen yhteenveto mallin kouluttamiseen käytetystä aineistosta, jotta voidaan arvioida, onko niillä velvollisuus hankkia lupa teoksen käyttöön tekijänoikeuden haltijalta.
Tekoälyasetusta täydentävät yleiskäyttöisen tekoälyn käytännesäännöt ja komission suuntaviivat. Ne konkretisoivat, miten tekoälytoimijat voivat täyttää tekijänoikeutta ja avoimuutta koskevat velvoitteensa: esimerkiksi julkaista tekijänoikeusperiaatteensa, tunnistaa oikeuksien pidätykset sekä kertoa louhintatyökaluista ja aineistojen lähteistä.
Tekoälyasetukseen sisältyy myös velvoite, jonka mukaan tietyt tekoälyn tuottamat tai manipuloimat sisällöt on merkittävä läpinäkyvästi tekoälyllä tehdyiksi tai muokatuiksi. Velvoitteen tavoitteena on edistää sisällön alkuperän tunnistettavuutta ja ehkäistä harhaanjohtamista.
Miten EU-tason sääntelyä tulisi kehittää?
Tekoälyyn ja tekijänoikeuksiin liittyvä sääntelykehys on muodostettu, mutta sen säädösten toimeenpanoa on vahvistettava. Näkemyksemme mukaan generatiivisen tekoälyn yleistyminen on tuonut esiin EU:n tekijänoikeussääntelyn käytännön haasteet digitaalisessa ympäristössä. Oikeudenhaltijoiden on yhä vaikea saada tietoa teostensa käytöstä, valvoa oikeuksiaan ja neuvotella luvista ja korvauksista.
Sääntelyn tulisi tukea toimivia lisensointimarkkinoita, joilla teosten käytöstä voidaan sopia ja maksaa asianmukainen korvaus. EU:n tulisi edistää kollektiivisia luparatkaisuja suojatun sisällön massakäyttöön eli sellaisiin tilanteisiin, joissa hyödynnetään suurta määrää teoksia tai joissa teosten hyödyntäjiä on lukuisia. Tämä loisi oikeusvarmuutta sekä oikeudenhaltijoille että tekoälyä kehittäville yrityksille ja mahdollistaisi laadukkaiden sisältöjen vastuullisen hyödyntämisen tekoälyn kehittämisessä.
Myös Euroopan parlamentti on korostanut, että tekoälyn kehittämisen tulee perustua tekijänoikeuksien kunnioittamiseen, läpinäkyvyyteen ja mahdollisuuteen sopia sisältöjen käytöstä oikeudenhaltijoiden kanssa.
Mistä asioista voidaan päättää kansallisella tasolla?
Kansallisesti lakiin tulisi lisätä sopimuslisenssisäännös, joka kattaisi teosten käytön tekoälyn kehittämisessä. Sopimuslisenssin avulla opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä tekijänoikeusjärjestö voi myöntää lupia teosten käyttöön muidenkin kuin edustamiensa tekijöiden puolesta, mikä helpottaa käyttölupien hankkimista keskitetysti.
Vaikka monet tekoälymallit on kehitetty globaaleissa yrityksissä, malleja jatkokoulutetaan myös paikallisella tasolla, jolloin kansallisella lainsäädännöllä on merkitystä. Sopimuslisenssi helpottaisi tekoälyn kehittämistä laadukkailla suomalaisilla teoksilla tekijänoikeuksia kunnioittaen.
Esimerkiksi verrokkimaissamme Norjassa ja Hollannissa on päätetty rakentaa oma kansallinen kielimalli, joka on koulutettu vastuullisesti laadukkaalla aineistolla. Tämä tarkoittaa, että kielimallia koulutetaan monipuolisella, tekijänoikeuden suojaamalla sisällöllä, jonka käyttöön on hankittu tekijänoikeuden haltijoilta lupa ja käytöstä maksetaan korvaus.