Suomessa jokaisen kansalaisen oikeutta nauttia kulttuurista on helpotettu sallimalla teosten lataaminen ja kopiointi omaan käyttöön. Tämä on mahdollista, koska myyntitulojen menetyksestä syntyvä haitta korvataan luovalle alalle. Suomen nykyinen malli, jossa hyvitys tulee valtion budjetista, on kuitenkin tullut tiensä päähän. Mallissa on oikeudellisia ongelmia, joiden vaikutukset ovat luovalle alalle kohtuuttomat.
Tekstin ja kuvateosten tekijät, joiden töitä kopioidaan runsaasti – tuoreen selvityksen mukaan jopa noin 600 miljoonaa sivua vuodessa – jäävät edelleen kokonaan ilman hyvitystä. Se on paitsi epäoikeudenmukaista, myös EU-oikeuden vastaista.
Nykyinen, valtion budjetista maksettava hyvitysmaksu rikkoo EU:n sääntöjä kahdella muullakin tavalla: Ensinnäkin yrityksetkin joutuvat maksamaan veroina hyvitystä, jonka maksaminen kuuluisi vain teoksia kopioiville kansalaisille. Toiseksi hyvityksen taso on kestämättömän alhainen, vain 5,5 miljoonaa euroa eli noin yksi euro asukasta kohden vuodessa. Suomessa yksityisestä kopioinnista syntyvä haitta on pelkästään musiikin ja av-teosten kopioinnin osalta arvioitu olevan noin 46 miljoonaa euroa.
Laitepohjaiseen järjestelmään siirtyminen toisi säästöjä
Hyvitysjärjestelmän ongelmat olisi helppo ratkaista. Hovioikeudenneuvos Kristiina Harengon opetus- ja kulttuuriministeriölle viime vuonna laatima puolueeton selvitys osoitti selkeästi, että valtion budjetista irrotettu, laitepohjainen hyvitysjärjestelmä poistaisi yllä mainitut ongelmat. Valmistajat ja maahantuojat maksaisivat jatkossa hyvityksen, ja laitekohtainen maksu olisi maltillinen 5–20 euroa. Valtiontalouden säästö, noin 22 miljoonaa euroa vaalikaudessa, on jo merkittävä.
Uudistuksen tarve tuli esiin hallituskauden aikana, kun hyvitystaso päätettiin puolittaa kevään 2024 kehysriihessä. Moni muukin vaalikauden aikana esiin tullut yllättävä tilanne on korjattu poliittisilla päätöksillä, ja niin voidaan tehdä nytkin. Uuden järjestelmän käyttöönotto ei edes vaadi suuria ponnistuksia. Tekijänoikeuslakiin tehtävät muutokset ovat selkeitä ja ripeällä lain muutoksen valmistelulla uudistettu järjestelmä voisi olla voimassa jo vuoden 2027 alussa.
Uudistuksen viivästyessä on hyvitystä korotettava
Harengon selvityksessä kohtuulliseksi korvaukseksi yksityisestä kopioinnista arvioitiin 14 miljoonaa euroa, eli 8,5 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Nykytilanne onkin kestämätön niin luovalle alalle kuin päättäjälle. Jos järjestelmän uudistaminen yhä viivästyy, pitäisi hyvityksen määrää korottaa merkittävästi keväällä valmistuvassa julkisen talouden suunnitelmassa.
Luovan alan tekijät ja koko kulttuurikenttä odottavat uudistusta. Muutos vakauttaisi epävarmoista ajoista kärsivien tekijöiden toimeentuloa ja samalla vahvistaisi kotimaisen kulttuurin tulevaisuuden näkymiä – kuormittamatta lainkaan valtion budjettia.
Nyt on hallituksen tilaisuus osoittaa, että suomalainen kulttuuri ja oikeudenmukaisuus ovat meille yhteinen arvo. Päivitetään hyvitysjärjestelmä ajan tasalle ja annetaan luovalle alalle mahdollisuus kukoistaa myös tulevaisuudessa.
Valtteri Niiranen
Toimitusjohtaja, Kopiosto
Kuva: Juha Valkeajoki
