Tutkijan tekijänoikeudet keskeisenä osana tutkimuksen vapautta
Näkökulmia rinnakkaistallentamiseen -seminaarin avauspuheenvuorossa kauppaoikeuden professori Petri Mäntysaari Hankenilta muistutti, että rinnakkaistallentamista koskevat velvoitteet kytkeytyvät suoraan oikeusvaltioperiaatteeseen ja akateemiseen vapauteen. Hänen mukaansa tutkijan tekijänoikeudet ovat keskeinen osa tutkimuksen vapautta, ja niihin puuttuminen vaatii tarkkaa lainsäädännöllistä harkintaa.
Mäntysaari korosti, että avoimen tieteen ideologia ei yksin riitä perustelemaan tutkijoiden yksinoikeuksien kaventamista. Hän peräänkuulutti kansallista itsekkyyttä tekijänoikeuksien turvaamisessa myös tekoälyn aikakaudella. Samalla Mäntysaari nosti esiin kotimaisten tiedekustantajien haavoittuvan aseman: jos rahoitus valuu ulkomaisille toimijoille, vaarana on suomalaisen tiedejulkaisemisen rapautuminen.
Mäntysaaren avauspuheenvuoro pohjautui hänen tuoreeseen raporttiinsa Tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentamisvelvollisuudesta, akateemisesta vapaudesta ja oikeusvaltioperiaatteesta.
Tiedeyhteisö: rinnakkaistallentaminen lisää tutkimuksen huoltovarmuutta
Tampereen yliopiston johtava avoimen tieteen asiantuntija ja Tampere University Pressin kustannuspäällikkö Susanna Nykyri toi esityksessään rinnakkaistallentamiseen toisen näkökulman. Hänen mukaansa rinnakkaistallentaminen lisää tutkimuksen huoltovarmuutta ja varmistaa, että tieteellinen tieto säilyy saatavilla myös kaupallisten alustojen muuttuessa.
Nykyri painotti, ettei rinnakkaistallentaminen ole uhka tutkimuksen laadulle tai tutkijoiden autonomialle, vaan jo laajasti vakiintunut ja hyvin toimiva käytäntö. Hänen mukaansa rinnakkaistallentaminen ei kuitenkaan ole ensisijainen julkaisun avaamistapa eikä se korvaa kustannustoimintaa. Hän korosti, että tutkijalla on aina mahdollisuus tehdä ”opt out” eli jättää artikkelinsa pois esilisensointimallista (RRS) tai valita joku muu lisenssi kuin yliopiston asettama oletuslisenssi.
Nykyrin mukaan tekijänoikeushaasteet ovat todellisia, mutta ne eivät saa estää tutkimustiedon saatavuuden turvaamista. Hän peräänkuulutti vuoropuhelua sekä pitkäaikaissäilyttämisen ja tieteen infrastruktuurin yhteiskehittämistä kustantajien ja tiedeyhteisön kanssa.
Avoimen julkaisemisen maksut menevät ulkomaille
Aalto-yliopiston kirjastopalveluiden palvelupäällikkö ja Suomen yliopistokirjastojen verkosto FUNin varapuheenjohtaja Tua Hindersson-Söderholm toi esille yliopistokirjastojen näkemyksiä ja käytäntöjä avoimesta julkaisemisesta. Hän kertoi, miten yliopistokirjastojen aloitteesta ja yhdessä yliopistojen kanssa toteutettu esilisensointimalli (RRS) toimii.
Hindersson-Söderholm toi esiin, että avoin julkaiseminen on Suomessa noussut kymmenessä vuodessa noin 20 %:sta vajaaseen 80 %:iin. Vuonna 2023 avoimen julkaisemisen kustannusten kokonaishinta yliopistoille oli 25,6 M€, joka pääosin maksettiin kansainvälisille kustantajille.
Yhteisenä tavoitteena kotimaisen tiedejulkaisemisen elinvoimaisuus
Seminaarin lopussa paneelikeskustelussa historian professori Anu Lahtinen, Vaikuttavuussäätiön toiminnanjohtaja Petro Poutanen ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki syvensivät näkökulmia kotimaiseen julkaisemiseen, rahoittajien rooliin ja CC-lisenssien vaikutuksiin kotimaisiin tieteellisiin julkaisuihin.
Keskustelussa nousi esiin huoli siitä, että ulkomaisten suurkustantajien mallit, kuten avoimuusmaksut, eivät tue kotimaisen tieteen infrastruktuuria. Panelistien puheenvuoroissa korostui huoli kotimaisen tieteellisen julkaisutoiminnan kestävyydestä.
Kun tilausmaksuihin perustuneen liiketoimintamallin perusta on murentunut pois, CC-lisenssi hävittää kotimaisten tiedejulkaisujen kopiointikorvaukset eikä avoimesta julkaisemisesta ohjaudu maksuja kotimaisille julkaisijoille, on yhtälö kestämätön. Toisaalta rinnakkaistallentaminen koettiin myös tutkijan mahdollisuudeksi jakaa omaa työtään laajemmin – kunhan oikeuksista pidetään kiinni, eikä aineistoa käytetä ilman lupaa esimerkiksi tekoälyn kouluttamiseen.
Seminaarin viesti oli selvä: avoin tiede ja tekijänoikeudet eivät ole toistensa vastakohtia, mutta ne vaativat tasapainoista ja ratkaisukeskeistä keskustelua. Tutkijoiden oikeuksien vahvistaminen ja kotimaisen tiedejulkaisemisen elinvoiman turvaaminen on nähtävä koko tiedekentän yhteisenä tavoitteena.
Seminaarin järjestivät yhteistyössä Suomen Kustannusyhdistys, Suomen tiedekustantajien liitto, Suomen tiedetoimittajain liitto ja Suomen tietokirjailijat. Järjestäjät ovat kaikki Kopioston jäsenjärjestöjä.