1990-luvun taitteessa Berliinin katukuvaa koristivat kiehtovat kulttuurialan julisteet. Koska Neuvostoliiton sensuuri ei ollut vielä lakannut Itä-Euroopassa, julisteet naamioitiin ilmentämään taiteellista vastarintaa. Pinnan alla kyti vapauden kaipuu.
Puoliksi saksalainen Klaus Welp oli tuolloin nuori mies, jota julisteet eivät jättäneet rauhaan.
”Itäeurooppalaiset julisteet pystyivät välittämään sensuurista huolimatta vahvaa viestiä. Niihin oli rakennettu piilomerkityksiä, mikä iski tosi kovaa”, Welp muistelee.
Hän pääsi opiskelemaan Taideteolliseen korkeakouluun suoraan lukiosta. Graafisen suunnittelun opettajista muodostunut Pilot-ryhmä – Pekka Loiri, Kari Piippo ja Tapani Aartomaa – piti julistetta graafisen alan kuninkuuslajina. Kolmikko innosti opiskelijoita kantaa ottavan julistetaiteen äärelle.
”Minusta opetus oli kuitenkin liian kapeaa ja kapinoin sitä vastaan. Olin kovin nuori ja varsin arrogantti”, Welp hymähtää.
Sattuma puuttui peliin, ja Welp pääsi tekemään ensimmäisiä julisteitaan Espoon teatterille opiskeluaikanaan. Sittemmin hänen kädenjälkensä on piirtynyt lukuisiin julisteisiin, jotka ovat olleet esillä Suomessa ja maailmalla.
Welpiä on kiinnostanut aina monitulkintaista galleriataidetta enemmän graafinen ja informatiivinen kuva, joka kiinnittää huomion välittömästi ja puhuttelee katsojaa rohkeasti. Julisteissa häntä kiehtoo erityisesti niiden saavutettavuus ja demokraattisuus.
”Juliste ei ole elitistinen, vaan sillä on halpa kappalehinta. Kuka tahansa voi tehdä ja levittää julisteita ja saada julisteen seinälleen. Juliste on myös kehys omalle ilmaisulle ja väline saada omia kuvia leviämään”, Welp kuvailee ja lisää:
”Parhaimmillaan juliste on ihan helvetin pysäyttävä ja inspiroiva teos. Kun näkee hyvän julisteen, se kolahtaa. Katsojan saama oivallus voi olla tosi vahva.”
Julistetaide taipuu printistä animaatioon
Luovan alan tekijänä Welp innostuu herkästi uusista projekteista. Se on hänen mielestään sekä lahja että kirous. Kun hän on valveilla, työt pyörivät jatkuvasti vähintäänkin alitajunnassa.
Omiin julisteisiinsa Welp hakee inspiraatiota nuoren polven tekijöiltä. Esimerkiksi Saksasta, Sveitsistä, Meksikosta ja Puolasta löytyy tällä hetkellä lahjakkaita julistetaiteilijoita.
”Juliste on aika vaikea laji, koska prosessi haastaa joka kerta. Joskus hyvä idea syntyy puolessa sekunnissa, mutta monesti työstäminen vaatii aikaa. Jotkut kollegat sanovat, että kun onnistuu kerran vuodessa, se riittää.”
Parhaillaan Welp viimeistelee kolmen julisteen sarjaa Susanna Kuparisen ohjaamaan näytelmään Poiskatsojat, joka saa ensi-iltansa KOM-teatterissa syyskuussa. Esitys kertoo suomalaispoliitikkojen valinnoista Gazan tragedian äärellä. Kuparinen ja Welp juttelivat julisteen teemoista pitkään.
”Olen itse seurannut Gazan tilannetta aktiivisesti ja vihdoin pääsen sanomaan edes jotain asiasta julisteen keinoin.”
Vaikka julisteesta tulee ehkä ensimmäisenä mieleen paperinen printti, Welp taiteilee myös animoituja julisteita. Niihin voi upottaa ihan eri tavalla juonellisia ja tarinallisia elementtejä. Esimerkiksi Poiskatsojat-giffissä tumman hahmon silmälaseissa välähtää pieniä räjähdyksiä.
Welp on tehnyt jo monen vuoden ajan julisteita Outsider Art Festivalille ja DocPointille – niin myös tänä vuonna. Hän nauttii festivaalijulisteiden tekemisestä, koska yhteen kuvaan täytyy nivoa paljon asiaa ja välittää samalla oikeanlaista fiilistä.
”Kun löytää jonkin kuvallisen idean, se pitää riisua kaikesta turhasta. Nyt digiaikana erilaisia versioita voi luonnostella helposti ja palata tarvittaessa aiempaan. Yleensä testaan julisteita perheelläni tai kavereillani, mitä he näkevät kuvassa ja välittyykö haluttu viesti myös heille.”
Kantaa ottava juliste tavoittelee aitoa muutosta
Klaus Welpin työhuone on ollut Lapinlahden entisessä mielisairaalassa jo 10 vuoden ajan. Lapinlahden puistoalue rakennuksineen tunnetaan taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin kehtona. Paikka on niin rakas, että Welp on halunnut kamppailla alueen säilymisen puolesta.
Vuonna 2023 Welp järjesti entisen opettajansa ja nykyisen ystävänsä Pekka Loirin kanssa Save Lapinlahti with a poster -julistekilpailun. Juryyn saatiin alan kansainväliset huiput ja osallistujiksi valtava määrä nimiä ympäri maailmaa. Ulkoilmanäyttely keräsi paljon positiivista huomiota.
Lapinlahden tilanne ei ole vieläkään aivan varma. Tammikuussa 2026 katsojat saivat nähdä Welpin ensimmäisen pitkän dokumenttielokuvan Taistelu Lapinlahdesta. Hän on ohjannut, käsikirjoittanut, kuvannut ja leikannut dokumentin. Elokuva puolustaa uniikkia kaupunkitilaa.
Tuore dokumentti on jatkumoa julistetaiteen aktivistiselle perinteelle. Welp näkee, että hyvin toteutettu juliste kiinnittää huomiota epäkohtiin. Se voi edistää tasa-arvoa, ympäristöasioita tai oikeudenmukaista yhteiskuntaa.
Welp on ottanut kantaa julisteiden avulla muun muassa naisten vapauteen olla käyttämättä huivia Iranissa osana Woman Life Freedom -aktivistikampanjaa. Sanna Marinin pääministeriaikaan Greenpeace pyysi Welpiä toteuttamaan julisteen hallituksen riittämättömistä ilmastotoimista.
Vaikuttamisen mahdollisuuksia on tarjonnut Welpille myös Lahden kansainvälinen julistetriennale, jonka järjestelytoimikunnassa hän on ollut jo parin vuoden ajan. Maailmanlaajuisesti arvostettu tapahtuma täytti viime vuonna 50 vuotta. Juhlavuoden teemana oli ilmaisunvapaus.
”Julisteilla on tarkoitus vaikuttaa siihen, että maailma olisi laajemmalle joukolle parempi paikka. Tätä ajatusta juhlistetaan triennalessa julisteiden avulla”, Welp toteaa.
Luovan alan aivovuoto rapauttaa yhteiskuntaa
Vuosien varrella kansainväliset julistekilpailut ja alan tapahtumat ovat tulleet Welpille tutuiksi. Vaikka printtijulisteen kuolemaa on povattu jo pitkään, vaikuttavana ilmaisumuotona se ei tunnu hiipuvan. Kansainvälinen julisteyhteisö on Welpin mukaan edelleen vireä.
”En ole oikein mieltänyt itseäni koskaan graafikoksi tai valokuvaajaksi, mutta julisteyhteisöön koen vahvaa yhteyttä. Yhteisöön uppoutuminen on tosi kiehtovaa.”
Luovan alan moniottelijana Welp on vahvoilla. Nykypäivän nopeassa muutoksessa on eduksi, jos oma elanto ei ole vain yhden kortin varassa. Tällä hetkellä Welpiä kutsuu erityisesti liikkuva kuva ja dokumentaarinen tarinankerronta. Uusi dokumentti on aluillaan.
Welp näkee, että tekijänoikeusjärjestöt tuovat turvaa ja ovat luovien tekijöiden puolestapuhujia.
”Olen kiitollinen, että Kopiosto pitää huolta tekijänoikeuksista ja tekijänoikeuskorvauksista, koska moni tekijä ei välttämättä itse jaksa huolehtia omista oikeuksistaan.”
”Arvostan Kopiostoa äärimmäisen paljon varsinkin tässä maailmanajassa, kun kaikki luovuus on valumassa niin nopeasti tekoälyn käyttöön. Luovien alojen ansaintalogiikka muuttuu väistämättä. Nyt tarvitaan nopeasti ratkaisuja globaalien jättiyritysten kanssa. Tehtävä ei ole helppo.”
Kopiostolta Welp on saanut lainauskorvausta Louserit vuittuun -vastamainoskirjastaan sekä muutamista muista kirjoista, joissa on hänen kuviaan. Kopioston osana toimiva Audiovisuaalisen edistämiskeskus AVEK rahoitti Taistelu Lapinlahdesta -dokumentin tekemistä.
Suomen nykyhallinnon leikkaukset hirvittävät Welpiä, koska kulttuuriväki joutuu koko ajan entistä ahtaammalle. Hän painottaa, että päätöksenteon pitäisi pohjautua aina tieteeseen ja tutkimukseen – onpa kyseessä sitten kulttuuriala tai sosiaali- ja terveydenhuolto.
”Kulttuurin arvo on yhteiskunnan ytimessä. Siksi minua huolettaa nyt se, miten kulttuuriala pakenee ja huiput vaihtavat alaa. Aivovuodon hinta on pitkällä tähtäimellä todella kallis.”
Teksti: Nelli Leppänen
