Vuonna 2018 Kopiosto tilitti tekijöille ja kustantajille lähes 15 miljoonaa euroa kirjojen, lehtien ja nuottien kopioinnista kerättyjä kopiointikorvauksia. Korvauksia maksettiin 26:lle kulttuurin ja viestinnän eri aloja edustavalle Kopioston jäsenjärjestölle. Tekijöitä ja kustantajia edustavat Kopioston jäsenjärjestöt jakavat kopiointikorvaukset edelleen tekijöille ja tekijänoikeuden haltijoille.
Kopiointikorvaukset kertyvät julkaisujen kopioimisesta, tulostamisesta ja skannaamisesta opetuksessa ja muussa työkäytössä. Oppilaitokset ovat Kopioston suurin asiakasryhmä, ja siksi suurin osa, yli 70 % kopiointikorvauksista tulee opetuskäytöstä. Kopiointiluvan hankkivat myös julkishallinnon organisaatiot, kunnat, yritykset ja muut yhteisöt. Kopiosto kerää säännöllisesti teosten käyttäjiltä tietoa teosten kopioinnista, ja korvaukset jaetaan tämän tutkimustiedon perusteella.
Kopiointikorvauksia luovan alan edistämiseksi
Kopioston jäsenjärjestöt jakavat kopiointikorvaukset edelleen alan tekijöitä ja kustantajia yhteisesti hyödyttäviin tarkoituksiin, esimerkiksi kirjallisuuden ja kuvataiteen apurahoihin ja palkintoihin. Monet merkittävät kulttuurialan palkinnot, kuten Kritiikin Kannukset-, Warelius-, Topelius-, Mikael Agricola-, Vuoden tiedetoimittaja-, Rudolf Koivu- ja Finlandia-palkinnot, on rahoitettu Kopioston keräämillä kopiointikorvauksilla.
Tekijöitä edustavat järjestöt jakavat yli puolet korvauksistaan erilaisina apurahoina, joita jaettiin vuonna 2018 tekijöille noin 5 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnetään luovan työn tekemiseen – siis uusien teosten luomiseen – mutta myös muun muassa ammattitaidon kehittämiseen, työvälineiden hankintaan ja tutkimukseen. Tekijäjärjestöt käyttävät korvausvarojaan myös esimerkiksi koulutus- ja tiedotustoimintaan sekä tekijänoikeusneuvontaan. Kustantajia edustavien järjestöjen saamista kopiointikorvauksista kaksi kolmannesta jaetaan suorina korvauksina kustantajille.