Tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää, että jos EU:n jäsenvaltio sallii teosten kopioinnin yksityiseen käyttöön, pitää tästä maksaa tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille sopiva hyvitys. Hyvitysmaksu tulisi kerätä niiltä yksityishenkilöiltä, jotka kopioivat tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä yksityiseen käyttöön.
Nämä direktiivin vaatimukset eivät toteudu nykyisessä valtion budjettiin perustuvassa mallissa. Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan valtiorahoitteinen malli ei ole direktiivin mukainen, jos sillä ei voida varmistaa, että hyvitysmaksu kohdistuu teoksia yksityiseen käyttöön kopioiviin kansalaisiin. Mielestämme onkin tärkeää, että hyvitysmaksujärjestelmä uudistetaan.
Paremmin EU-direktiivin ja tekijänoikeuslain velvoitteisiin vastaisi niin kutsuttu tallennusalustamalli. Siinä hyvitys peritään yksityisessä käytössä olevien ja kopiointia mahdollistavien laitteiden, alustojen ja palvelujen hinnoissa. Tällä järjestelmällä maksuvelvollisuus kohdistuisi aiempaa selkeämmin niille kansalaisille, jotka kopioivat teoksia käyttöönsä.
Malli on käytössä kaikissa muissa EU-maissa, joissa kopiointi yksityiseen käyttöön on laissa sallittu. Mallissa hyvitys ei rasita valtion budjettia, ja oikeudenhaltijoille on voitu varmistaa heille kuuluvat korvaukset yksityisestä kopioinnista. On tärkeää, että hyvitysmaksujärjestelmät ovat mahdollisimman yhtenäiset EU:n sisämarkkinoilla. Myös EU:n tuomioistuin on arvioinut laite- ja tallennusmaksuihin perustuvan hyvitysmaksujärjestelmän toimivimmaksi malliksi.
Mallin piirissä tulisi eurooppalaisen käytännön mukaisesti olla kaikki tallennusalustat, laitteet ja palvelut, joille voidaan tallentaa tai kopioida sisältöjä tai joita voidaan käyttää kopion tekemiseen. Myös pilvipohjaiset palvelut tulee sisältyä hyvitysjärjestelmään.
Uusi malli voisi turvata oikeudenhaltijoille kohtuullisen hyvityksen yksityisestä kopioinnista, kun korvaus ei olisi riippuvainen julkisista varoista. Hyvityksen taso ei nykyisellään ole kohtuullinen ja kopioinnista maksavat verotuksessa myös muut kuin teoksia kopioivat kansalaiset.
Emme kannata hyvitysmaksujärjestelmäksi nettiliittymämallia, jossa hyvitysmaksua perittäisiin kaikilta yksityishenkilöiltä, joilla on laajakaista tai mobiililaajakaista. Malli ei ole näkemyksemme mukaan tietoyhteiskuntadirektiivin eikä unionin oikeuskäytännön mukainen.
Hyvitysvelvollisuuden piiriin myös graafiset aineistot
Direktiivin ja tekijänoikeuslain mukaan minkä tahansa tyyppisen teoksen saa kopioida yksityiseen käyttöön. Toistaiseksi Suomessa ei ole kuitenkaan maksettu hyvitysmaksua muiden kuin audiovisuaalisten teosten ja musiikin kopioimisesta. Tämä ei vastaa direktiiviä.
Kansalaiset kopioivat yksityiseen käyttöönsä muun muassa nuotteja, lehtiä, kirjoja ja kuvia eli niin sanottua graafista aineistoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksen mukaan näiden aineistojen yksityisen kopioinnin määrä oli viime vuonna noin 580–690 miljoonaa hyvitettävää sivua.
Myös muissa EU-maissa, kuten Saksassa ja Ranskassa, yksityistä kopiointia hyvitetään graafisten aineistojen tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille.
Osuus hyvityksestä kohdennettava tekijöitä hyödyttäviin yhteisiin tarkoituksiin
Suurimmassa osassa yksityistä kopiointia hyvittävistä EU-maista tietty prosenttiosuus hyvityksestä käytetään tekijöitä hyödyttäviin yhteisiin tarkoituksiin. Lisäksi monissa maissa tästä osuudesta on säädetty laissa.
Myös Suomen nykyisessä järjestelmässä hyvitysmaksusta on ohjattu noin 35–50 % luovan alan yhteisiin tarkoituksiin muun muassa AVEKin, MESin ja VISEKin kautta jaettavina tukina. Kopioston osana toimiva AVEK käyttää hyvitysvarat pääosin erilaisten av-tuotantojen alkuvaiheen tukemiseen. Näkemyksemme mukaan yhteisiin tarkoituksiin käytettävien varojen osuudesta tulisi säätää laissa myös Suomessa, kuten on tehty esimerkiksi Itävallassa, Tanskassa ja Ranskassa.
Selvityksen määrä valmistua vuoden loppuun mennessä
Yksityisen kopioinnin hyvitys on korvausta siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida teoksia omaan käyttöönsä. Hyvitys perustuu tekijänoikeuslakiin sekä EU:n tekijänoikeuksia tietoyhteiskunnassa koskevaan direktiiviin.
Suomessa yksityisen kopioinnin hyvitys maksetaan tällä hetkellä valtion budjettivaroista. Syksyn budjettiriihessä hallitus puolitti hyvityksen 11 miljoonan euron kokonaistason. Kopioston ja sen osana toimivan AVEKin kautta hyvityksestä on tullut luovalle alalle jaettavaksi vuosittain noin 5,5 miljoonaa euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeri käynnisti elokuussa selvityksen yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamisesta. Selvityksen tekee hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko. Vuoden 2024 loppuun mennessä valmistuvassa selvityksessä arvioidaan hyvityksen mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja, käytännön toteutusta, hyvityksen tasoa sekä hyvityksen jakamista ja kohdentamista oikeudenhaltijoille.
