Kuka olette? Mikä on kosketuksenne luovaan alaan?
Olen Mari-Leena Talvitie, tiede- ja kulttuuriministeri, oululainen kansanedustaja ja äiti. Runoja rakastava tulevaisuuden rakentaja. Koulutukseltani olen ympäristötekniikan DI. Salkussani yhtyy minulle kaksi rakasta aihetta, tiede ja kulttuuri. Koen, että molemmat ovat osa luovaa alaa.
Mikä kulttuurin muoto on lähinnä sydäntänne?
Olen monipuolinen, utelias ja kaikkiruokainen kulttuurin kokija aina musiikista teatteriin ja kuvataiteesta tanssiin. Lähinnä sydäntäni ovat kirjallisuus ja runous.
Miltä kulttuurialan nykytilanne ja tulevaisuus näyttävät? Miten näette, että kulttuurialan ammattilaiset saavat jatkossa elantonsa ja pystyvät harjoittamaan ammattiaan?
Tavoitteenani on, että tämän hallituskauden jälkeen kulttuurialan toimintaedellytykset, eväät kasvuun ja uuden luomiseen ovat paremmat kuin työtä aloittaessani. Tässä ajassa tarvitsemme toimia, jotka tuovat ihmisiä yhteen ja vahvistavat yhteisöllisyyttä – kulttuuri tekee juuri sitä.
Elinvoimainen kulttuuriala on Suomelle niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti vetovoimatekijä ja luovalla alalla on paljon hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia. Uskon vahvasti siihen, että kulttuurialalla on vapauttamatonta potentiaalia muun muassa yrittäjyydessä, yhteistyössä ja uusien työpaikkojen luomisessa.
On myös tärkeää, että suomalaisten ostovoima vahvistuu, jotta suomalaiset pystyvät kokemaan ja tukemaan kulttuuria. Vaikka valtio osoittaa taiteeseen ja kulttuuriin yli miljardi euroa, suurimmat tukijat ovat suomalaiset suoraan – he ostavat lippuja, luovien alojen palveluita ja elämyksiä noin viidellä miljardilla eurolla vuodessa.
Miten kulttuuria ja tekijänoikeuksia koskevat hallitusohjelmatavoitteet on toistaiseksi saatu toteutettua?
Oli ilo esitellä vuoden alussa eduskunnalle valtioneuvoston kulttuuripoliittinen selonteko, jolla luodaan pitkäjänteinen visio taide- ja kulttuuripolitiikasta aina 2040-luvulle saakka. Siinä keskeinen linjaus on se, että kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuri on jokaisen oikeus.
Yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa toteutettavan luovan talouden kasvustrategian valmistelu on myös hyvässä vauhdissa. Tällä kaudella olemme myös jo toteuttaneet e-aineistojen kirjastokäytön korvauksen sekä vakiinnuttaneet Lukulahja lapselle -mallin. Vaikeasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta olemme myös pystyneet tekemään panostuksia taiteeseen ja kulttuuriin.
Kulttuuripoliittisessa selonteossa tunnistetaan kulttuurin ja luovan alan taloudellinen merkitys sekä tekijänoikeuslainsäädännön kehittämisen rooli luovan alan kasvun mahdollistamisessa. Miten selonteon tavoitteita kohti kuljetaan leikkausten ja sopeutusten keskeltä?
Pitkän aikavälin visiot tähtäävät rakenteellisiin uudistuksiin ja kestävään tulevaisuuteen. On hienoa, että alan pitkään toivoma selonteko toteutettiin jo alkukaudesta ja valtavan laajalla osallistamisella. Odotamme ministeriössä eduskuntakäsittelyn päättymistä, minkä jälkeen aloitamme työn selonteon toimeenpanosuunnitelman laatimiseksi.
Puoliväliriihessä pystyimme estämään lisäsäästöjen kohdentamisen taiteen ja kulttuurin alalle. Tätä pidän henkilökohtaisesti erityisenä työ- ja torjuntavoittona, jolla luodaan työrauhaa kulttuuripoliittisen selonteon toteuttamiseen.
Millaisena näette tekijänoikeuksien merkityksen kulttuurin, luovan alan tekijöiden ja luovan talouden kannalta?
Tekijänoikeuden merkitys on tietysti tärkeä. Suurin osa kulttuurin ja luovien alojen tuotteista on tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Ilman tekijänoikeutta ei olisi kulttuurin ja laajemmin luovien alojen taloutta, ainakaan sellaisena kuin sen tunnemme.
Tekijänoikeuslakiin tehtiin edellisellä hallituskaudella ainoastaan EU-direktiivien edellyttämät muutokset. Kansalliset muutostarpeet tekijänoikeuslakiin jätettiin tuolloin lakiuudistuksen ulkopuolelle. OKM on tällä hallituskaudella arvioinut lakiuudistuksen tarpeita ja niistä keskustellaan tekijänoikeuksien neuvottelukunnassa. Miten tekijänoikeuslain uudistaminen jatkuu vielä tällä hallituskaudella?
Hallitusohjelmassa on linjaukset, joiden mukaan arvioidaan tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarve. Haluan jatkaa tekijänoikeuslain mahdollisten uudistusten valmistelutyötä hyvässä ja laajassa vuoropuhelussa tekijänoikeuskentän kanssa.
Järkevintä on uudistaa tekijänoikeuslainsäädäntöä siltä osin kuin on tunnistettu uudistamisen tarve ja uudistaminen on mahdollista. Tällaisia asioita on ministeriössä selvitetty. Uusimpana asiana harkinnassa ovat yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistustarpeet, joista vastikään valmistui erittäin kattava, ansiokas ja seikkaperäinen ulkopuolisen selvityshenkilön tekemä selvitys.
Tarkoitus on syksyllä ratkaista, millainen uudistuspaketti on mahdollinen ja tarpeellinen ja toteutettavissa tämän vaalikauden aikana.
Teoksia käytetään nykyään yhä enemmän digitaalisessa ympäristössä ja myös tekoälyn opettamiseen. Miten teosten tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia valvoa oikeuksiaan ja lisensoida teoksiaan digitaalisessa verkkoympäristössä sekä tekoälyn opettamiseen tulisi mielestänne kansallisella tasolla edistää?
Tekijänoikeuksien kunnioittaminen digitaalisessa ympäristössä on tärkeää, ja sitä voidaan edistää esimerkiksi lisäämällä tekijänoikeustietoisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää avustuksia digitalisoitumisesta johtuvien tekijänoikeuskysymysten ratkaisemiseen. Tekijöitä, oikeudenhaltijoita ja palveluntarjoajia kannustetaan kehittämään tekijänoikeusinfrastruktuuria niin, että tekijänoikeus toteutuu myös digitaalisessa ympäristössä.
Kopioston osana toimiva Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee monimuotoista kotimaista audiovisuaalista kulttuuria tekijänoikeusvaroin. AVEKin tukivarat ovat pääasiassa peräisin valtion budjetista saatavasta yksityisen kopioinnin hyvityksestä, joka päätettiin viime vuonna puolittaa. Millaisena näette AVEKin merkityksen kotimaisen av-alan rahoittajana?
AVEKin tuet ovat suoraa tukea luovien alojen tuotekehitykseen ja työllisyyteen eli niillä on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia. Tukisummat sinänsä eivät ole mahdottoman suuria, mutta niiden vaikutus on tutkitusti merkittävä alkuvaiheen siemenrahana hankkeissa, joissa ajatuksesta pitää luoda tuote tai konsepti. AVEKin tuki mahdollistaa uuden luomisen ja siksi se on niin tärkeä.
Yksityisen kopioinnin hyvitys on tekijänoikeuslain ja EU-direktiivin edellyttämää tekijänoikeuskorvausta siitä, että kansalaiset saavat kopioida teoksia yksityiseen käyttöön. Millaisena näette yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän tulevaisuuden Suomessa?
Perehdymme huolellisesti selvityshenkilö Kristiina Harengon laadukkaaseen selvitykseen siitä, mihin suuntaan yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmää olisi hyvä kehittää. Olen avoin erilaisille ratkaisuvaihtoehdoille ja tarkoitus on tehdä etenemisen osalta päätöksiä viimeistään syksyllä.
Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia
