Meillä Suomessa on hieno järjestely, jolla hoidetaan keskitetysti tekijänoikeudelliset luvat kouluille ja oppilaitoksille. Valtio hankkii budjetissa osoitetulla määrärahalla Opetushallituksen kautta keskitetysti nämä luvat opetuksen tueksi varhaiskasvatukseen, perusopetukseen sekä lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja taiteen perusopetukseen.
Tämä valtion ostama lupakokonaisuus mahdollistaa sen, että opetuksessa voidaan käyttää tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia monenlaisissa tilanteissa. Opettaja voi esimerkiksi rikastuttaa opetustaan kopioimalla sanomalehdestä ajankohtaisen artikkelin, tietokirjasta valikoidun kohdan tai verkosta hyvän infograafin sekä näyttää televisio-ohjelmia opetuksen tukena oppitunnin aikana.
Tällaista teosten käyttöä tapahtuu opetuksen yhteydessä paljon. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuosittaiseen lupaan sisältyvän kopioinnin määrä niin paperi- kuin digitaalisessa muodossa on noin 188 miljoonaa sivua.
Tv-ohjelmaa tai elokuvaa opetuskäytössä taas esitetään varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuoden aikana arviolta yhteensä 1,8 miljoonaa kertaa.
Keskitetyllä luparatkaisulla etuja koulujen arkeen
Keskitetty käyttölupien hankinta helpottaa koulujen arkea, kun jokaisen opettajan tai oppilaitoksen ei tarvitse erikseen hankkia lupia, vaan valtio hoitaa ne keskitetysti opetusta varten. Tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttö on tärkeää laadukkaan opetuksen kannalta, ja valtio on halunnut tehdä sen kouluille ja oppilaitoksille mahdollisimman helpoksi.
Keskitetysti hankitut luvat myös turvaavat tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen aseman kaikille opettajille ja oppijoille kautta maan, riippumatta kunnan tai oppilaitoksen koosta tai taloudellisesta tilanteesta. Tämä on hieno asia. Vastaavat järjestelyt on myös naapurimaissamme Norjassa ja Ruotsissa.
Viime kädessä lupien hankinnassa on kyse siitä, että tekijänoikeudella suojattua materiaalia ei voi käyttää ilman oikeudenhaltijoiden suostumusta. Luovalla alalla ansainta perustuu tekijänoikeuteen ja siitä saataviin tuloihin. Oikeudenhaltijoille – tekijöille, esiintyville taiteilijoille ja kustantajille – kyse onkin heille lain mukaan kuuluvasta korvauksesta heidän tekemänsä teoksen käyttämisestä.
Ratkaisu tarvitsee varoja toimiakseen myös jatkossa
Keskitetty luparatkaisu on nyt vaarassa, sillä määräraha ei ole seurannut aikaansa. Määräraha on riittämättömällä tasolla kolmesta syystä:
- Ensinnäkin valtion määräraha lupien ostoon on pysynyt samana vuosikausia, eikä sitä ole koskaan indeksikorjattu. Esimerkiksi 2020-luvulla inflaatio on syönyt korvauksesta 20 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että oikeudenhaltijoiden eli tekijöiden ja kustantajien saama korvaus on laskenut tämän verran, teosten käytön määrän kuitenkin pysyessä samalla tasolla. Määrärahaan tulisi tehdä siis merkittävä tasokorotus jo pelkästään inflaation vaikutuksen huomioimiseksi.
- Toiseksi tekoälyn käyttö on tullut osaksi koulumaailmaa. Sekä opettajat että oppilaat syöttävät kehotteissaan tekoälytyökaluihin toisten tekemää tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä. Keväällä 2025 toteutetun yhteispohjoismaisen selvityksen mukaan viimeisen kuukauden aikana toisten tekemää materiaalia oli tekoälytyökaluun ladannut 15–33 % suomalaisista opettajista, kouluasteesta riippuen.Tekoälyn käytön opettaminen lapsille ja nuorille on tärkeää kansallisen kilpailukyvyn varmistamiseksi tulevaisuudessa, mutta teosten syöttäminen tekoälylle vaatii oikeudenhaltijoiden suostumuksen.
- Kolmas syy liittyy siihen, että samasta määrärahasta ostetaan myös lupa kopioimiseen valtionhallinnossa. Tässäkään määrärahan osuudessa ei vielä huomioida kopiointia tekoälytyökaluihin, vaikka julkisen hallinnon ohjeissa kannustetaan tekoälytyökalujen käyttöön ja rohkaistaan muutenkin tekoälyn hyödyntämiseen työssä. Vastuullisena toimijana valtion tulisi hankkia tähän toimintaan tekijänoikeuslupa ja tällä luvalla on hintalappu.
Huhtikuussa linjataan julkisen talouden kehykset vuosille 2027–2030. Kehysriihessä on varattava riittävät määrärahat keskitettyyn tekijänoikeuslupien hankintaan.
Määrärahan korotus on välttämätön, jotta lainmukainen ja vastuullinen sisältöjen käyttö opetuksessa on yhdenvertaisesti mahdollista ympäri Suomen. Näin tuetaan myös hallitusohjelman tavoitteita koulutuksen laadun parantamisesta ja kotimaisen luovan työn elinvoimaisuudesta.
Sanna Haanpää
Kopioston hallituksen puheenjohtaja ja Suomen tietokirjailijoiden toiminnanjohtaja
Kuva: Ville Lehvonen
