Äidinkieli oli aina Anna Blomin lempiaine koulussa. Hän kuvailee itseään ruotsinsuomalaiseksi suomenruotsalaiseksi, sillä hänellä on ruotsalainen isä ja suomalainen äiti. Blom on syntynyt ja kasvanut Ruotsissa, joten hän puhuu äidinkielenään ruotsia.
Monella ruotsinsuomalaisella suomen kielen taito katoaa teini-iässä. Blom elvytti kielitaitonsa uudelleen, kun hän päätti tulla lukioiässä Tampereelle opiskelemaan. Aikuisena Blom on asettunut Helsinkiin, mutta oma kesämökki ja lapsuudenperhe kutsuvat Ruotsiin säännöllisesti.
Oppikirjojen pariin Blom päätyi alun perin sattumalta, mutta nyt hän on kehitellyt ruotsin kielen oppimateriaaleja jo kahdenkymmenen vuoden ajan.
”On ihanaa, että olen saanut touhuta ruotsin kielen kanssa ja innostaa nuoria opiskelemaan. Kielten opiskelu voi avata uusia maailmoja ja herättää mielenkiinnon muita kulttuureita ja ihmisiä kohtaan”, Blom sanoo.
Hän näkee oppikirjailijan työn merkityksellisenä. Oppikirja on konkreettinen tuote, jolla on tärkeä rooli oppimistilanteissa.
”Vaikka nyt eletäänkin vähän synkkiä aikoja, arjessa pitää olla iloa ja toivoa. Oppikirjailijan työ on yksi tapa luoda parempaa huomista. Voin tehdä oppilaiden ja opettajien arjesta vähän kivempaa.”
Blom toivoo, että ruotsin kielen opiskelu innostaisi lapsia ja nuoria tulevaisuudessakin, vaikka englanti viekin maailman valtakielenä jalansijaa muilta kieliltä.
”Ehkä tässä maailmantilanteessa pohjoismaisista kielistä kannattaisi kiinnostua. Samalla lailla kuin suomen kieli on Suomen itsenäisyydelle tärkeä, ruotsin kieli voi olla pohjoismaalaisuudelle tärkeä. Se voi yhdistää meitä ja auttaa luomaan oikeasti syviä yhteyksiä ihmisten välillä.”
Hyvä opetusmateriaali koukuttaa oppilaat ja opettajat
Millainen on hyvä oppimateriaali, joka innostaa syventymään vieraaseen kieleen ja kulttuuriin? Blomin mielestä kiinnostus ei herää tuputtamalla tai kielioppia tankkaamalla. Vaikuttavampaa on kertoa oikean elämän tarinoita.
”Sisällön pitää olla hauskaa ja yllättävää, ei liian kaavamaista. Usein kieli ja kulttuuri avautuvat jonkun henkilökohtaisen tarinan kautta paljon koskettavammin. Tunteellinen kontakti materiaaliin edesauttaa oppimista”, Blom ajattelee.
Oppilaiden lisäksi myös opettajien täytyy innostua opetettavista materiaaleista. Blom tekeekin tiivistä yhteistyötä opettajien kanssa. Hän ideoi sisältöjä, etsii sopivia haastateltavia, kirjoittaa kappaletekstejä ja dialogeja sekä käsikirjoittaa ja kuvaa videoita.
Blomin suunnittelemat oppimateriaalit sisältävät tekstien ja videoiden lisäksi erilaisia kuvia, graafeja ja ääniklippejä. Vaihtelevuus säilyttää oppimisen ilon.
Tyypillisesti samasta oppikirjasta tehdään printti- ja digiversiot. Videot ja ääniklipit ovat käytössä oppilaiden ja opettajien yhteisellä oppimisalustalla. Oppikirjasarjan tyyli ja oppilaiden luokka-aste vaikuttavat siihen, miten oppikirjan tekijät päättävät rakentaa oppimateriaalisisällöt.
”Opettajilla on selkeät toiveet materiaaleista, koska he tekevät niihin liittyvät tehtävät. Mylläämme ja syynäämme tekstejä yhdessä, jotta ne sopivat juuri tietylle pedagogiselle tasolle. Ryhmätyö on parasta silloin, kun rakennamme toistemme ideoiden päälle isompaa kokonaisuutta.”
”En ole opettaja, joten tekemäni sisällöt ovat alisteisia pedagogiikalle ja opettajien näkemyksille. Olen hirveän nöyrä opettajien osaamisen edessä. Minulla on kuitenkin paljon kulttuuritietämystä ja iso verkosto, mikä auttaa oppimateriaalien tekemisessä”, Blom pohtii.
Vuosien varrella Blom on huomannut, miten pitkäjänteistä työtä oppikirjojen tekeminen on. Se jaksaa kiehtoa häntä edelleen. Hyvä oppimateriaali kestää aikaa ja säilyy käytössä vuosia.
”Minusta on mielenkiintoista tehdä oppikirjaa, joka on arvokas kulttuurinen tuote, ei vain kertakäyttöistä päivittäistavaraa.”
Lyhytvideot uivat somesta osaksi kieltenopetusta
Oppikirjailijan työ on ollut Anna Blomin uralla aina enemmän tai vähemmän sivuosassa. Hänet tunnetaan ennen kaikkea tuottajana, ohjaajana ja käsikirjoittajana. Hän tekee tuotantoyhtiönsä Jamedia Productionin nimissä esimerkiksi dokumentteja, tv-sarjoja ja lyhytelokuvia.
Digitalisaation myötä videot ovat tulleet rytinällä osaksi opetusta, joten työ av-alalla yhdistyy sulavasti oppimateriaalien tekemiseen.
Usein kieli ja kulttuuri avautuvat jonkun henkilökohtaisen tarinan kautta koskettavammin.
Blom ymmärtää liikkuvan kuvan logiikkaa ja elokuvallista kerrontaa. Hän toteaa, että opetettava asia pitää osata kertoa videolla kiehtovasti ja kiinnostavasti – ja niin, että video oikeasti hyödyttää oppimista luokkahuoneessa.
”Suurin osa tekemistäni videoista perustuu oikeisiin ihmisiin ja todellisiin kielenkäyttötilanteisiin. Olen kuvannut nuoria, kun he ovat ostaneet junalippua tai menossa kahvilaan. Nuoret ovat aivan ihania, ja heidän kanssaan on tosi hauskaa jutella.”
Blom muistaa edelleen erään tukholmalaisen tytön, joka esitteli videolla omaa huonettaan. Hänellä oli lemmikkinä pitkäkarvainen kani, joka oli järsinyt huoneesta kaikki johdot. Humoristinen lopputulos oli vertaansa vailla, eikä se olisi voinut syntyä käsikirjoittajan kynästä.
Nuoria kiinnostavat etenkin kevyet dokumenttityyppiset ja someajan hengessä toteutetut lyhytvideot. Blom arvelee, että keskittymiskyvyn puute on johtanut opetuksessa siihen, että myös tekstit ovat lyhentyneet. Samalla osaamistaso on valitettavasti laskenut.
”Toisaalta nyt ollaan menossa ehkä takaisin paperi ja kynä -tyyppiseen opetukseen. Nuorilla on jo niin paljon ruutuaikaa muutenkin, että koulussa oppilaat tykkäävät myös kirjoista ja tehtävistä.”
Tekijänoikeudet vaativat ammattimaista suojelua
Blom on ollut oppikirjailijana monissa suosituissa oppimateriaalisarjoissa. Viimeksi häntä ovat työllistäneet lukion Fokus-sarja sekä ala- ja yläkoulun Trampolin-sarja. Lähitulevaisuudessa hänellä ei ole tiedossa uutta oppikirjaprojektia.
Sen sijaan Blom on tehnyt vastikään käsikirjoituksen tv-sarjaan, joka perustuu Matilda Gyllenbergin nuortenromaaniin Hundra dagar hemma. Svenska Ylellä näytettävän sarjan kuvaukset alkavat maaliskuussa 2026.
Viime vuosina Blom on ohjannut ja käsikirjoittanut muun muassa kaksi kautta koko perheen tv-sarjaa Vesta-Linnéa sekä dokumenttielokuvat Yö jona veljeni katosi ja Amos A. – mesenaatin muotokuva. Tv-sarja ja Yö jona veljeni katosi ovat katsottavissa Yle Areenasta. Amos A. – mesenaatin muotokuva tulee Svenska Ylelle 6. huhtikuuta.
Oppikirjailijana ja luovan alan tekijänä Blom arvostaa tekijänoikeuksia ja tekijänoikeuskorvauksia. Suoria tekijänoikeuskorvauksia hän on saanut Kopiostolta av-alan tekijänä.
”Onhan se aivan olennaista, että tekijänoikeuksia suojellaan ammattimaisesti ja pitkäjänteisesti. Muuten kukaan ei voisi tehdä tämmöisiä hommia. Kopioston kaltaiset järjestöt ovat tosi tärkeitä yhteiskunnallisesti”, Blom korostaa.
Koska av-ala on varsin epävarma tulonlähde, oppikirjat takaavat tasaisemman elannon. Niiden ansiosta Blom on myös pystynyt investoimaan omiin ideoihinsa tuotantoyhtiönsä kautta.
Uransa alkuvaiheessa Blom sai Suomen Tietokirjailijoilta puolen vuoden työskentelyapurahan, jonka turvin hän pystyi viimeistelemään ensimmäisen oppikirjasarjansa. Oppikirjan tekeminen on monen vuoden työ, josta saa tuloja usein vasta myöhemmin kirjan ilmestymisen jälkeen.
”Apuraha tuli ratkaisevassa vaiheessa, enkä unohda sitä koskaan. On aika vaikeaa elättää itsensä Suomessa kirjoittamalla ruotsiksi.”
Suomen Tietokirjailijoiden apuraha on rahoitettu Kopioston keräämillä kopiointikorvauksilla – samoin kuin Oppikirjailijapalkinto, jonka Blom sai yllätyksekseen tänä vuonna. Palkinto jaetaan tunnustuksena ansiokkaasta ja laajasta oppiteostuotannosta.
”Oppikirjailijapalkinto tuntui upealta, kun tekemäni kulttuuri-, teksti- ja videosisällöt huomattiin, vaikka en ole edes opettaja. Palkinto osoittaa, että oppikirjailijan työllä on merkitystä ja arvoa.”
Teksti: Nelli Leppänen
Kuva: Riitta Supperi
