Aktiivista vaikuttamista tekijänoikeuslain päivittämiseksi
Edunvalvontatyössämme olemme korostaneet erityisesti tarvetta tekijänoikeuslain ajantasaistamiselle, jotta kotimainen luova ala voi kasvaa teknologisten murrosten, kuten tekoälyn nopean kehityksen keskellä. Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän budjettirahoitteisuudesta on luovuttava ja järjestelmä uudistettava, tekijänoikeuksien kollektiivista lisensiointia on vahvistettava ja tekijänoikeusjärjestöille on saatava oikeus edustaa tekijöitä oikeudenkäynneissä.
Hyvitysmaksujärjestelmän ripeää uudistamista ehdotti myös opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden alussa julkaisema Kristiina Harengon tekemä selvitys. Sen mukaan Suomen nykyinen budjettirahoitteinen järjestelmä on EU-oikeuden vastainen.
Yksityisen kopioinnin hyvityksen merkitystä esittelimme päättäjille kahdessa AVEK esittää
-tilaisuudessa. Niissä kerroimme Kopioston osana toimivan AVEKin tukien vaikutuksesta tuoreiden dokumenttielokuvien tuomilla esimerkeillä sekä AVEKin johtajan ja elokuvien ohjaajien puheenvuoroilla. Yhdessä muun av-alan kanssa vastustimme Suomen elokuvasäätiön varoihin ja AVEKin jakamiin DigiDemo- ja CreaDemo-tukiin kohdistuvia leikkauksia, jotka sittemmin peruttiinkin.
Alan yhteinen ponnistus oli myös audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (AVMS) mahdollistama suoratoistopalveluille asetettava maksuvelvoite, jolla tuetaan kotimaista sisällöntuotantoa. Iloinen uutinen oli, että hallitus päätti syksyn budjettiriihen yhteydessä ottaa velvoitteen käyttöön Suomessa, ja asetti työryhmän valmistelemaan asiaa.
AVEKin tukitoimintaan raju supistus, kun hyvitysmaksu puolittui
Raju leikkaus AVEKin rahoituksen lähteeseen, yksityisen kopioinnin hyvitykseen, näkyi tuettujen hankkeiden määrässä vuonna 2025. AVEK on viime vuosina tukenut keskimäärin 140:tä teosta vuosittain, mutta varojen puolituksen jälkeen tukea sai viime vuonna vain 40 teosta. Kopioston hallituksen myöntämillä, kotimaisten luovan alan hankkeiden edistämiseen tarkoitetuilla nk. kansallisilla varoilla voitiin lisäksi tukea 31 teoksen käsikirjoittamista tai tekemistä henkilökohtaisella kohdeapurahalla.
Mediataiteen tuotantoneuvojan Milla Moilasen määräaikainen työsuhde päättyi vuoden loppuun. Rahoitusleikkauksen vuoksi AVEK toimii vuoden 2026 alusta alkaen enää kolmen vakituisen työntekijän voimin. Mediataiteen hakemusten päätöksenteon koordinoi jatkossa AVEKin johtaja, ja päätöksissä käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita.
AVEKin ja Suomen Kulttuurirahaston Kehittämö-hankkeelle osoitettiin niin kutsuttuina joululahjarahoina 150 000 euroa, kun valtiovarainvaliokunta julkaisi vuoden 2026 talousarvioesityksen. Hankkeen jatko oli vaarassa AVEKiin kohdistuneiden leikkausten vuoksi. Joululahjarahoilla katetaan AVEKin osuus hankkeesta vuodeksi eteenpäin.
Kuva: Ylen sarjasta Lindan huone, kuvaaja Kerttu Hakkarainen.
Tekoälykäyttö osaksi yritysten ja organisaatioiden kopiointilupaa
Muiden tekemiä sisältöjä syötetään tekoälykehotteisiin laajasti yrityksissä ja organisaatioissa. Tekijänoikeuden suojaamien sisältöjen syöttäminen tekoälylle on kopiointia, johon tarvitaan tekijän tai oikeudenhaltijan lupa.
Olemme kehittäneet yritysten ja organisaatioiden kopiointilupaamme niin, että tekoälylle saa tämän vuoden alusta alkaen tietyin ehdoin syöttää tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia. Luparatkaisumme on suunniteltu yhdessä luovaa alaa edustavien jäsenjärjestöjemme kanssa.
Laajennuksen myötä kopiointiluvan hintaa korotetaan kahden vuoden aikana. Kertyneet korvaukset tilitämme normaaliin tapaan luovalle alalle.
Kuuntelimme tekijöiden toiveita viestinnän parantamisesta
Kehitimme vuonna 2025 audiovisuaalisen alan ammattilaisille suunnattua tilitysviestintäämme. Jaamme vuosittain tekijänoikeuskorvauksia televisio-ohjelmien käytöstä noin 10 000:lle av-alan tekijälle.
Kehitystoimenpiteet perustuvat vuonna 2024 toteutettuun kyselyyn, jossa selvitimme av-tekijöiden tyytyväisyyttä asiakaspalveluumme. Av-alan ammattilaiset toivoivat aktiivisempaa ja avoimempaa tiedotusta tilityksistä ja korvaustenjaon periaatteista.
Kyselyssä esiin nousseiden toiveiden pohjalta mm. käynnistimme uuden asiakaskirjeen, josta tekijät saavat ajantasaisemmin tietoa korvaustenjaon etenemisestä. Uudistimme myös av-tekijöille suunnatun osion nettisivuillamme.
Selvitimme luovan alan näkemyksiä tekoälystä: selkeiden pelisääntöjen puute huolettaa
Selvitimme alkukesästä luovan alan tekijöiden, esittävien taiteilijoiden ja kustantajien näkemyksiä, kokemuksia ja suhtautumista tekoälyyn. Esittelimme kyselyn tuloksia ja keskustelimme tekoälyn vaikutuksesta luovaan alaan järjestämässämme webinaarissa lokakuussa.
Monet alan ammattilaiset käyttävät tekoälyä työkaluna omassa luovassa työssään, mutta tekijänoikeuskysymykset aiheuttavat huolta. Tekoälyä on koulutettu luvatta luovan työn tekijöiden ja muiden oikeudenomistajien teoksilla, eikä tästä ole maksettu asianmukaisia korvauksia. Kyselyn vastaajista 86 % toivookin päättäjien puuttuvan tekoälyyn liittyviin haasteisiin ja asettavan selkeät säännöt tekijänoikeuden suojaamien sisältöjen käytölle tekoälyn kehittämisessä.
EU:n tekoälysäädöksen toimeenpano on toistaiseksi ollut luovalle alalle pettymys. Säädöksen edellyttämät toimet esimerkiksi läpinäkyvyyden varmistamiseksi vesitettiin, ja tekoäly-yrityksille suunnatut ohjeistukset jäivät riittämättömiksi.
Kesäkuussa linjasimme yhdessä muiden pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa vastuullisen tekoälyn periaatteet. Vaikutamme EU:n tekoälysääntelyyn myös muun muassa kansainvälisen tekijänoikeusjärjestö IFRRO:n kautta, jonka hallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtajamme Valtteri Niiranen syksyllä valittiin.
Ensimmäinen vastuullisuusraportti: osaamisen vahvistamista ja hiilineutraaliutta kohti
Julkaisimme ensimmäisen vastuullisuusraporttimme, jossa kerroimme konkreettisista toimistamme vastuullisuusohjelmamme edistämiseksi vuosina 2023–2024. Vastuullisuusohjelmallamme tavoittelemme pitkäaikaisia, positiivisia vaikutuksia sidosryhmillemme ja toimintaympäristöllemme.
Ympäristötavoitteenamme on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, ja vuonna 2025 laskimme ensimmäistä kertaa hiilijalanjälkemme. Merkittävin haaste hiilineutraaliuden saavuttamisessa on tekniikaltaan vanhentuneet ja henkilömääräämme nähden liian suuret toimitilat – joista luopumista edistämme. Samalla olemme parantaneet kierrätystä toimistolla, suosineet kasvisruokia omissa tilaisuuksissamme ja vähentäneet työmatkoja.
Sosiaalinen vastuu on viimeisen parin vuoden aikana näkynyt panostuksina henkilöstön työhyvinvointiin ja viestintäosaamisen vahvistamiseen. Esimerkiksi vuonna 2023 esihenkilömme kouluttautuivat työyhteisöviestintään, ja vuonna 2024 käynnistimme hankkeen asiakas- ja asiantuntijaviestinnän kehittämiseksi. Sidosryhmäsuhteita on vahvistettu parantamalla kyselyjen kautta henkilöstömme ymmärrystä sidosryhmiemme tarpeista ja toiveista.
Kirjaston Kopiraittilasta tekijänoikeustietoa kirjastoammattilaisille
Toteutimme yhdessä kirjastoalan ammattilaisten kanssa Kirjaston Kopiraittila -sivuston, joka tarjoaa käytännöllisiä ja selkeitä ohjeita tekijänoikeuksien kunnioittamiseen kirjastotyössä. Halusimme tarjota kirjastoille helposti lähestyttävän työkalun, josta löytyy vastauksia kirjaston arjessa esiin nouseviin tekijänoikeuskysymyksiin. Sivusto auttaa kirjastossa työskenteleviä hahmottamaan, millaiseen teosten käyttöön tarvitaan lupa, mistä luvan voi hankkia ja millaisia lupia jo on kirjastojen käytössä.
