Suomen kulttuuri ja luova ala ovat vahvoja. Tilastokeskuksen lukuihin pohjautuva tuore selvitys osoitti, että perinteiset kulttuurialat kasvoivat taantumasta huolimatta vuonna 2023 ja pärjäsivät monia muita aloja paremmin. Luovien alojen tulevaisuus edellyttää kuitenkin määrätietoisia toimenpiteitä.
Valtion vuoden 2026 budjettineuvottelujen alla on syytä muistuttaa keinoista, joilla hallitus voi edistää kotimaista luovaa taloutta ilman minkäänlaista kuormitusta julkiseen talouteen.
Luovan alan yrityksille voidaan lainsäädännöllä antaa hyvät mahdollisuudet investoida, kasvaa ja työllistää. Näin saadaan verotuloja valtiolle ja samalla vahvistetaan kulttuurista omavaraisuutta ja monipuolista suomalaista media- ja taidekenttää.
Vielä tällä hallituskaudella voidaan lainsäädäntöön tehdä kaksi yksinkertaista uudistusta:
- lisätään AVMS-direktiivin mahdollistama maksuvelvoite kansainvälisille suoratoistopalveluille ja
- muutetaan yksityisen kopioinnin hyvitys muiden EU-maiden tapaan tallenne- tai laitemaksupohjaiseksi.
Molemmista on jo aiemmin toteutettu tarvittavat selvitykset. Nyt tarvitsee vain kääriä hihat ja hoitaa toteutus.
Av-tuotannoille rahoitusta kansainvälisiltä suoratoistopalveluilta
Suomalaisilla elokuvilla ja tv-tuotannoilla ei ole tällä hetkellä samoja mahdollisuuksia menestyä kuin muilla. Peräti 16 muussa EU-maassa ja Sveitsissä av-tuotannot saavat rahaa kansainvälisiltä suoratoistopalveluilta. Näin voisi olla myös meillä.
Kyseessä on EU-lainsäädännön jäsenmaille antama mahdollisuus laajentaa audiovisuaalisten tuotantojen rahoituspohjaa. Hallituksen kesäkuussa julkaiseman Luovan talouden kasvustrategian mukaan maksuvelvoitteen arvioitu kasvuvaikutus Suomessa olisi 15–25 miljoonaa euroa. Ei mitään pikkupennosia siis!
Tämä lisärahoitus saadaan kotimaiselle av-alalle, kun vain otetaan käyttöön AVMS-direktiivin mukainen maksuvelvoite kansainvälisille suoratoistopalveluille. Lakiin tehtävä uudistus toisi alalle vaikuttavan määrän kasvua kiihdyttäviä lisäresursseja, joiden avulla ne voivat menestyä globaaleilla markkinoilla.
Markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä muiden EU-maiden tapaan
Suomi on erikoinen poikkeus myös yksityisen kopioinnin hyvityksen järjestämisessä. Direktiiviin pohjaava ja lain edellyttämä hyvitys korvaa luovan alan tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille tulonmenetystä, joka aiheutuu teoksien, kuten musiikin, kirjojen ja elokuvien, lataamisesta yksityiseen käyttöön. Kaikissa muissa EU-maissa hyvitys on toteutettu laitemaksumallilla, joka ei rasita lainkaan julkista taloutta.
Uudistamalla Suomessakin järjestelmän markkinaehtoiseksi voisi valtio säästää vuosittain 5,5 M€.
Luovasta alasta puhutaan valitettavan usein pelkkänä menoeränä. Tosiasiassa se on vakiintunut ja kasvava elinkeino, joka työllistää ja tuo verotuloja. Julkinen tuki luovalle alalle tulisikin nähdä investointina, joka kannattaa.
Valtion kassan lisäksi järjestelmän uudistamisesta hyötyisivät lukuisat luovan alan toimijat. Hyvitys nimittäin ohjataan suoraan luovan alan ammattilaisille sekä harkinnanvaraisena uutta kulttuuria synnyttäville elokuvatuotantoyhtiöille AVEKin kautta ja musiikkialan tapahtumille Musiikin edistämiskeskus MESin kautta.
Hyvitysmaksun modernisointi onkin helppo tapa edistää luovan alan kasvupotentiaalia. Sillä tarjotaan rakenteita, jotka mahdollistavat luovan alan yritysten ja ammattilaisten menestymisen.
Lakiuudistuksilla kasvua luovaan talouteen
Luovasta alasta puhutaan valitettavan usein pelkkänä menoeränä. Tosiasiassa se on vakiintunut ja kasvava elinkeino, joka työllistää ja tuo verotuloja. Julkinen tuki luovalle alalle tulisikin nähdä investointina, joka kannattaa.
On syytä muistaa, että luovien alojen talouden koko on peräti 16,7 miljardia euroa ja ala tuottaa pyöreästi 3 % sekä Suomen BKT:stä että työllisistä. Tämän kokoisen alan toimintamahdollisuuksien parantaminen täytyy ottaa vakavasti.
Edellä mainitsemani kaksi uudistusta – maksuvelvoite suoratoistopalveluille ja markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä – ovat esimerkkejä keinoista, joilla hallitus voi aidosti edistää kotimaista luovaa taloutta, ilman budjettitaakkaa.
On aika tehdä päätöksiä. Sellaisia, jotka tukevat kotimaisia luovan alan tekijöitä ja yrityksiä ja samalla huolehtivat julkisen talouden kestävyydestä. Sellaisia, jotka muualla EU:ssa on jo tehty, ja jotka tuottavat siellä tulosta.
AVMS-direktiivin maksuvelvoite ja markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä ovat askel kohti vahvempaa, elinvoimaista ja kasvavaa luovaa Suomea. Nuo askeleet on otettava nyt.
– Maria Bregenhøj, viestintäjohtaja
