Tilastokeskus esittää kulttuurin ja joukkoviestinnän säännöllisen tilastoinnin lakkauttamista osana valtionhallinnon säästötoimenpiteitä. Näkemyksemme mukaan tämä olisi strateginen virhe luovien alojen kasvun ja työllisyyden sekä kansallisen kulttuurin näkökulmasta. Tilastoinnin lakkauttaminen olisi lyhytnäköistä ja vaarantaisi kulttuurialan kehittämisen Suomessa.
Tilastokeskuksen kokoamat kulttuurin ja joukkoviestinnän tilastot ovat keskeisiä luovien alojen taloudellisten ja työllistävien vaikutusten arvioinnissa. Ne muodostavat ratkaisevan ja välttämättömän tietoperustan kulttuuripolitiikalle.
Räikeä ristiriita kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteiden kanssa
Tällä hetkellä kulttuuritilasto julkaistaan neljä kertaa vuodessa ja se kuvaa tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta, harrastamista ja kulutusta eri taiteen ja kulttuurin aloilla. Joukkoviestintätilasto puolestaan kuvaa joukkoviestinnän eri sektoreiden taloutta, yritysrakenteita, sisältöjä, kulutusta, yleisöjä ja työvoimaa.
Tilastoja käytetään esimerkiksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja lainvalmistelussa tietolähteenä sekä päätösten vaikutusten arvioinnissa. Myös luovan alan organisaatiot käyttävät tilastoja oman tutkimuksensa ja analyysinsa pohjana.
Tilastoinnin lakkauttaminen olisi selkeässä ristiriidassa sekä Petteri Orpon hallituksen ohjelman että parhaillaan lausunnoilla olevan kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksen kanssa. Hallitusohjelmassa korostetaan tietoperustaista päätöksentekoa ja yhteiskunnallisten tietovarantojen ja tutkimuksen aktiivista hyödyntämistä sekä asetettujen tavoitteiden seuraamista mittareilla.
Kulttuuripoliittisen selonteon luonnos painottaa tietoon perustuvaa kulttuuripolitiikkaa. Tämä edellyttää luotettavaa ja virallista tilastointia, jonka muodostaman tietopohjan perusteella voidaan tehdä kulttuuripoliittisia päätöksiä. Olennaista on myös mahdollisuus seurata ja analysoida päätösten vaikutuksia.
Selonteossa yhtenä toimenpiteenä on kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja sen kattavuuden parantaminen. Tilastoinnin lakkauttaminen olisi tähän tavoitteeseen nähden täysin päinvastainen toimi.
Luovat alat ovat merkittävä työllistäjä ja talouskasvun lähde. Ala työllistää yli 130 000 henkeä, joista kulttuuritoimialoilla päätyössään työskenteleviä on 110 500. Alojen talous kasvoi miljardi euroa vuodesta 2021 vuoteen 2022, ja niiden osuus Suomen talouden arvonlisäyksestä vuonna 2021 oli 3,1 %.
Tilastoinnin lopettamisen sijaan Kopiosto ehdottaa harkittavaksi tilastojen julkaisuvälin harventamista, mikäli nykyinen julkaisuväli ei säästösyistä ole mahdollinen. Näin luovaa alaa ja sen kasvupotentiaalia sekä poliittisten päätösten vaikutuksia alaan voidaan edelleen seurata ja tukea. Kulttuuritilastoinnin lopettaminen veisi Suomen poikkeavaan asemaan muihin EU-maihin nähden, joista lähes kaikissa on omaa tilastointia kulttuurialalta.
