Valtiovarainministeri Annika Saarikko esittää 36,4 prosentin leikkausta yksityisen kopioinnin hyvitykseen. Esitys leikkaisi taiteilijan ansioita ja työtilaisuuksia kahta kautta. Sekä tekijänoikeusjärjestöjen jakamat hyvityskorvaukset että toimialojen omien kulttuurinedistämiskeskusten (MES, AVEK ja VISEK) määrärahat alenisivat merkittävästi.
Edistämiskeskusten puolella tämä tarkoittaisi sitä, että keskimäärin neljä kymmenestä hankkeesta, produktiosta, tapahtumasta ja tuesta jouduttaisiin poistamaan. Neljä taiteilijan työtilaisuutta kymmenestä häviäisi.
”Ajoitus kohtuuton”
Yksityisen kopioinnin hyvitys on tällä hetkellä 11 miljoonaa euroa vuodessa. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen esitti että sama taso säilyisi, mutta valtiovarainministeriö leikkaisi sen 7 miljoonaan euroon.
Musiikinedistämissäätiön mukaan leikkausesitys hakee ajoituksen kohtuuttomuudessa vertaistaan. Leikkaus kohdistuisi toteutuessaan sektoreihin, jotka ovat olleet koronapoikkeusajan pahimpia kärsijöitä.
”VM:n ehdottama lähes 37 %:n leikkaus tarkoittaisi satojen korona-ajan taloudellisesta ahdingosta kärsivien musiikkialan erilaisten toimijoiden tukipäätösten jopa kokonaan toteutumatta jäämistä tilanteessa, jossa joka ikinen toiminnan jatkuvuuden turvaava tukieuro alan nostamiseksi jaloilleen korona-ajan jälkeen on tarpeen”, kommentoi esitystä MES:n toimitusjohtaja Tommi Saarikivi.
Musiikin edistämissäätiö MES jakaa vuodessa noin 1700 tukea, joista noin 550 menee elävän musiikin tapahtumille eri puolella Suomea. Leikkaus merkitsisi runsaan 600 tuen lakkaamista, joista 200 olisi mennyt maakunnallisille kulttuuritapahtumille.
Vaikutukset olisivat katastrofaaliset taiteilijoiden tulojen ja työtilaisuuksien lisäksi kaikissa Suomen maakunnissa, joissa koronan jälkeen tapahtumatarjonta ei palaisikaan ennalleen – vaan jopa neljä tapahtumaa kymmenestä voi pudota pysyvästi pois.
AVEK aktivoi taitelijoita
Audiovisuaalisen tuen edistämiskeskus AVEK kehottaa kotisivullaan taiteilijoita olemaan yhteydessä päättäjiin. Sen tiedotteen mukaan nyt ehdotettu leikkaus merkitsisi jaettujen varojen puolittumista. Vaikutukset ulottuvat AVEKin kautta av-alan tuotantoyhtiöihin, tekijöihin, työpaikkoihin ja teoksiin.
”Näin iso leikkaus tukivaroihimme tarkoittaisi jonkin tukialueen leikkaamista kokonaan pois. Emme jatkossa voisi hoitaa enää niitä monia alueita, joita kukaan muu ei ole tukenut: aloittavia festivaaleja, täydennyskoulutusta, mediataitelijoiden kansainvälistymistä, puhumattakaan monista hyvistä hakemuksista uusien teosten tekemiseen”, kertoo AVEKin johtaja Ulla Simonen.
Yllätysleikkaus
Valtiovarainministeriön leikkausesitys yllätti kulttuurialan, koska se on vastoin hallituksen ja eduskunnan etenemissuunnitelmaa.
Yksityisen kopioinnin hyvityksen piti pysyä 11 miljoonassa eurossa niin kauan kunnes järjestelmä on uudistettu, jonka piti tapahtua vuosien 2020 ja 2021 kuluessa.
Tästä suunnitelmasta kertoo muun muassa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö vuodelta 2018: ”Valiokunnan saaman selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö esittää vuosia 2020—2023 koskevan kehyspäätöksen valmistelussa, että määräraha säilyy 11 milj. eurossa, kunnes ratkaisu hyvitysjärjestelmän uudistamisesta on mahdollista tehdä.” (VaVM 28/2018 vp).
Korona viivytti uudistusta
Korona laittoi kuitenkin kaikki aikataulut uusiksi. Hallituksella ei ollut aikaa paneutua uudistukseen, joten se ymmärrettävästi lykkääntyi.
Tämä oli nähtävissä jo vuonna 2020. Silloin eduskunnan sivistysvaliokunta korosti mietinnössään, ettei uudistuksen viivästyminen saa johtaa siihen, että taiteilijat kärsivät. “Valiokunta pitää hyvänä, että yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha pysyy vuoden 11 milj. eurossa vuonna 2021. Sen sijaan vuoden 2022 taso on vielä auki. On tärkeää huolehtia siitä, että hyvitysjärjestelmän uudistamisen mahdollinen viivästyminen ei tule jäämään oikeudenhaltijoiden haitaksi.”
Kulttuuriala odottaakin hallitukselta nyt kohtuullisuutta. Hallituksen budjettiriihessä 7.–8.9 leikkaus pitää torjua ja pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa, jossa eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa siteeraten ”määräraha säilyy 11 milj. eurossa, kunnes ratkaisu hyvitysjärjestelmän uudistamisesta on mahdollista tehdä.”
”Yksityisen kopioinnin hyvityksen dramaattinen leikkaaminen ilman järjestelmän uudistamista hallitusohjelman lupausten mukaisesti on uskomattoman lyhytnäköistä”, arvioi Ulla Simonen. ”Onneksi tämä tyrmistyttävä virhe voidaan vielä korjata budjettiriihessä.”
Hyvitysmaksun seuraaja
Yksityisen kopioinnin hyvitys (entinen ”hyvitysmaksu”) perustuu EU-direktiiviin. Yksityisen kopioinnin hyvitys on lain takaama rahallinen korvaus luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida laillisia teoksia omaan käyttöönsä.
Aiemmin hyvitys hoidettiin keräämällä hyvitysmaksua kopiointiin käytettävien laitteiden hinnassa. Kun kopiointi siirtyi kännykän kaltaisiin monitoimilaitteisiin, hallitus päätti 2015 siirtää hyvityksen valtion budjetista maksettavaksi.
Yksityinen kopiointi aiheuttaa tutkimusten mukaan suurta haittaa. Digitalisoituminen on kasvattanut haittaa, koska suurin osa tallennekauppaa on siirtynyt verkossa tapahtuvaksi tiedostokaupaksi.
Ero entiseen on suunnaton. Ennen myyntituote oli fyysinen äänilevy, ja levyn sisällöstä pystyi tekemään rahisevan kopion c-kasetille. Tänään kuluttaja saa laillisesti kloonata juuri sen myyntituotteen, joita voi ostaa tai srtiimata Spotifyn ja Itunesin kaltaisista palveluista. Lupa kloonata kokonaisia myyntituotteita aiheuttaa selvästi suuremman markkinahäiriön, jota ei voi vertailla fyysisen kaupan aikaan.
Taloustutkimuksen mukaan haitta oli vuonna 2017 noin 32-47 miljoonaa euroa vuodessa. Hyvitys ei ole siis koskaan kattanut kuin pienen osan digiaikana syntyvästä haitasta.
Teksti: Lauri Kaira, Gramex
