Tekijänoikeuden täyttä rajoitusta opetuksessa vastustettiin laajalti
Lakiluonnoksen eniten vastauksia kerännyt kysymys koski 14 §:ää, jossa ehdotettiin sopimuslisenssijärjestelmän korvaamista rajoitussäännöksellä opetuksessa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Kaikkiaan 139 vastaajaa otti kantaa tähän kysymykseen.
Kysymykseen vastanneista 56,1 % vastusti ehdotettua lainmuutosta. 23,7 % vastaajista kannatti ehdotusta muuttamattomana. Vastaajien toimialaluokista tekijät ja esittävät taiteilijat sekä näitä edustavat yhdistykset ja muut organisaatiot vastustivat muutosta vielä voimakkaammin: tästä toimialasta 91,2 % vastanneista vastusti ehdotusta, ja ainoastaan 1,5 % kannatti sitä. Kannatusta ehdotetulle muutokselle sen sijaan löytyi mm. opetus- ja tutkimusalan organisaatioilta, vaikkakin opettajien edunvalvontajärjestö OAJ vastusti muutosta.
Noin parikymmentä lausunnonantajaa nosti vastauksessaan esille Ruotsissa tehdyn ratkaisun. Sen mukaan kollektiivisten käyttölupien tulisi edelleen olla ensisijaisia teosten käytön mahdollistajia opetuksessa. Järjestelmää voitaisiin kuitenkin täydentää direktiivin mukaisella rajoitussäännöksellä silloin, kun lupaa ei ole saatavilla. Myös me Kopiostossa kannatamme Ruotsin mallia.
Teosten käyttöä opetustoiminnassa ja tieteellisessä tutkimustoiminnassa koskevat kysymykset herättivät ylipäätään lausunnonantajissa pääosin enemmän vastustusta kuin kannatusta. Valtaosa vastaajista ei kannattanut lakiluonnoksen esitystä sellaisenaan.
Radio- ja televisio-ohjelmien edelleen lähettämiseen ehdotetut muutokset eivät juuri saaneet kannatusta
Lakiluonnoksen ehdotukset televisio- ja radiolähetysten edelleen lähettämisestä eivät saaneet kannatusta. Luonnoksessa verkkolähetysdirektiivi on tarkoitus saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä ehdotetuilla 25 f § ja 25 h §:n muutoksilla.
Lakiluonnoksessa ehdotetaan sellaisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöömme, joita direktiivi ei edellytä. Ehdotetussa muodossaan luonnoksen teksti hävittäisi nykymuotoisen televisiokanavien edelleen lähettämisen määrittelemällä sen alkuperäiseksi lähettämiseksi. Direktiivi ei edellytä voimassa olevan 25 f §:n muuttamista, eikä siihen Kopioston näkemyksen mukaan tulisi tässä yhteydessä tehdä muutoksia. Kysymykseen vastanneista ainoastaan 2,8 % kannatti ehdotettua muutosta sellaisenaan. Sen sijaan 53,7 % vastanneista vastusti muutosta.
Lakiluonnoksen 25 h § ulottaisi edelleen lähettämisen kattamaan myös verkko-oheispalvelut, kuten video on demand -palvelut, mikä ei kuitenkaan olisi Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten eikä direktiivin mukaista. 38,8 % vastanneista kannatti ehdotusta muutettuna, ja 26,4 % vastanneista ilmoitti vastustavansa sitä. Pykäläehdotus ei herättänyt laajaa kannatusta, sillä ainoastaan 3,8 % vastanneista kannatti ehdotettua muutosta sellaisenaan.
Kopioston kanta on, että edelleen lähettämistä ei tulisi ulottaa kattamaan verkko-oheispalveluita. Direktiivin edellyttämä teknologianeutraalius on saavutettavissa lakitekstiin tehtävillä kevyillä, teknisillä muutoksilla.
Tekijänoikeuslain muutoksella on tarkoitus implementoida digitaalisia sisämarkkinoita harmonisoiva tekijänoikeusdirektiivi (DSM) sekä verkkolähetysdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lausuntopalautteen jälkeen lakiluonnos otettiin opetus- ja kulttuuriministeriössä uudelleen valmisteluun. Ilmoitetun aikataulun mukaisesti hallituksen esitys annetaan huhtikuussa.
