Suomen hallituksen päätös puolittaa valtion budjetista maksettava yksityisen kopioinnin hyvitys 11 miljoonasta eurosta 5,5 miljoonaan euroon on eurooppalaisten luovan alan järjestöjen tuoreen vetoomuksen mukaan perusteeton.
Järjestöt korostavat maanantaina suomalaisille päättäjille osoittamassaan vetoomuksessa, että päätös on tehty ilman asianmukaista vaikutusarviointia. Leikkauksella olisi lisäksi tuhoisia seurauksia suomalaisille luovan alan tekijöille ja maan koko luovalle ekosysteemille.
Epäoikeudenmukainen ja dramaattinen leikkaus
Yksityisen kopioinnin hyvityksellä korvataan teosten yksityistä kopiointia luovan alan ammattilaisille. Tätä on esimerkiksi musiikin tai elokuvien ja tv-sarjojen lataaminen omalle laitteelle.
Tekijänoikeuslain mukaan korvauksen on oltava sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena hyvityksenä teosten kopioimisesta yksityiseen käyttöön. Hallituksen kehysriihessään esittämän leikkauksen jälkeen korvaus olisi 2,6 senttiä per kopiointikerta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin teosten ostamisen vastaavat kuluttajahinnat.
“Suomessa – – vuosittain jaettavaa 5,5 miljoonan euron rahoitusta ei voida katsoa riittäväksi tai oikeudenmukaiseksi hyvitykseksi yksityisestä kopioinnista”, järjestöt toteavat tiedotteessaan.
Leikkauksen hyväksyminen budjettiriihessä tarkoittaisi merkittäviä tulonmenetyksiä luovan alan ammattilaisille, sillä se puolittaisi sekä tekijänoikeusjärjestöjen kautta suoraan tekijöille maksettavat hyvityskorvaukset että kulttuurin edistämiskeskusten määrärahat. Esimerkiksi Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK ja Musiikin edistämissäätiö MES jakavat hyvityksestä vuosittain tukea tuhansien uusien elokuvien ja musiikkitapahtumien tuottamiseen.
Kansainvälisten järjestöjen mukaan leikkaus olisi tuhoisa.
“Mikäli päätös tehdään arvioimatta oikeudenhaltijoille aiheutuvia seuraamuksia asianmukaisesti, se vahingoittaa tuhoisalla tavalla tekijöitä ja koko Suomen luovaa ekosysteemiä.”
Hyvitys on lakisääteinen korvaus eikä harkinnanvarainen kulttuurituki
Yksityisen kopioinnin hyvitys on EU-direktiiviin ja lakiin perustuva kompensaatio tulonmenetyksestä, joka syntyy luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida ja tallentaa teoksia omaan käyttöönsä.
Yksityistä kopiointia hyvitetään kaikissa EU-maissa, joista Suomi on ainoana päättänyt maksaa hyvityksen valtion budjetista. Muualla korvaus on sisällytetty tallennusvälineiden ja -palveluiden kuluttajahintoihin.
Euroopan unionin tuomioistuimen aiemman päätöksen mukaan valtion budjetista rahoitettava korvausjärjestelmä ei takaa riittävästi EU-lainsäädännön toteutumista. Budjettirahoitteista mallia on kritisoitu erityisesti sen epävarmuudesta, sillä se asettaa lainmukaiset korvaukset alttiiksi valtion budjetointipäätösten arvaamattomuudelle ja vaihteluille tai jakopäätösten mielivaltaisuudelle.
Järjestöjen mukaan hallituksen tulee säilyttää korvaus nykyisellä tasollaan vähintään 11 miljoonassa eurossa, jotta osa luovan alan ammattilaisten toimeentulosta säilyy turvattuna.
Järjestöt peräänkuuluttavat myös tarvetta uudistaa hyvitysjärjestelmää niin, että tekijöille voidaan varmistaa vakaa ja reilu hyvityksen taso teosten yksityisestä käytöstä. Näin hallitus voisi täyttää EU:n tuomioistuimen sille asettaman laillisen velvoitteen oikeudenmukaisesta hyvityksestä luovan työn tekijöille.
Allekirjoittajina iso joukko luovan alan järjestöjä
Suomalaisille päättäjille suunnatun kannanoton ovat laatineet tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälinen keskusjärjestö IFRRO, av-alan ja musiikin tekijäjärjestöjen yhteenliittymä CISAC, eurooppalaisten av-tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö SAA, Euroopan visuaalisten taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestöjä edustava EVA ja Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC.
Huolensa leikkauksesta ovat ilmaisseet myös eurooppalaiset elokuva-alan toimijat, kuten brittiläinen Doc Society -järjestö, eurooppalaisten av-alan yrittäjien järjestö EAVE, pohjoismainen elokuvafestivaali Nordisk Panorama sekä Scottish Documentary Institute. Suoraan AVEKin tueksi osoitettujen kirjeiden mukaan vakaalla tukijärjestelmällä on selvä yhteys suomalaisten lyhyt- ja dokumenttielokuvien menestykseen maailmalla.
