Korkeimman oikeuden päätettävänä oli se, onko Kopiostolla oikeus omissa nimissään ajaa riita-asiassa loukkauskannetta, luovan alan tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden tiettyjä oikeuksia hallinnoivana organisaationa.
”Valitettavasti korkein oikeus katsoi, että Suomen lainsäädäntö ei nykyisellään sisällä tekijänoikeusjärjestöjen mahdollisuutta toimia oikeudessa omissa nimissään luovan alan ammattilaisten puolesta”, sanoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen.
Tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa ja valvomista parantaisi se, että tekijänoikeusjärjestöt voisivat ajaa edustamiensa luovan alan ammattilaisten asioita tarvittaessa myös oikeusprosessin kautta.
”Järjestöillä on yksittäisiä luovan alan ammattilaisia paremmat taloudelliset resurssit ja asiantuntemus viedä esimerkiksi teosten massakäyttöön liittyvä tekijänoikeusloukkaus oikeuden ratkaistavaksi. Tekijänoikeusjärjestöjen kanneoikeus tulisikin selkeyttää lain tasolla, kuten useissa muissa Euroopan maissa on tehty”, Niiranen sanoo.
Korkein oikeus päätti myös, että Kopiosto ei saa valituslupaa liittyen markkinaoikeuden vuonna 2019 ratkaisemaan riita-asiaan televisiolähetysten edelleen lähettämisestä kaapeliverkoissa. Markkinaoikeuden ratkaisu jäi lopulliseksi.
Kopiosto edustaa tv-ohjelmien tekijöistä ja esittävistä taiteilijoista muun muassa ohjaajia, käsikirjoittajia, näyttelijöitä, kuvaajia, radio- ja tv-selostajia, toimittajia, kääntäjiä ja pukusuunnittelijoita. Kopiosto on myös opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä sopimuslisenssijärjestö edelleen lähettämisessä.
Korkeimman oikeuden ratkaisulla ei ole vaikutusta Kopioston toimintaan teosten muilla käyttöalueilla.