Kulttuuripoliittinen selonteko on hallituksen eduskunnalle antama pitkän aikavälin strategia ja toimenpidesuunnitelma kulttuuripolitiikasta. Selonteossa esitetään neljään tavoitteeseen perustuva kulttuuripolitiikan visio sekä toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Selonteko ulottuu 2040-luvulle.
Selonteon luonnos onnistunut ja tärkeä luovalle alalle
Kulttuuripoliittisen selonteon visiossa ja pitkän aikavälin tavoitteissa korostuu kulttuurin monipuolinen merkitys sivistykselle, hyvinvoinnille ja taloudelle. Luova ala työllistää yli 130 000 henkeä, ja sen osuus Suomen talouden arvonlisäyksestä vuonna 2021 oli 3,1 %. Alan talous kasvoi miljardi euroa vuodesta 2021 vuoteen 2022. Selonteossa onkin tärkeää tunnistaa, että kulttuuri on merkittävä elinkeino ja alalla on valtava kasvupotentiaali.
Painotimme lausunnossamme erityisesti kulttuurin kukoistavan toimintaympäristön merkitystä osana kulttuuripolitiikan toimenpiteitä. Konkreettinen tapa edistää luovan alan toimintaedellytyksiä on huolehtia tekijänoikeuslainsäädännön ajantasaisuudesta.
Toimiva tekijänoikeusjärjestelmä muodostaa perustan luovan alan ammattilaisten ansainnalle ja koko luovalle taloudelle. Ajantasaisella sääntelyllä turvataan oikeudenhaltijoiden mahdollisuudet myöntää lupia teostensa uudenlaisiin käyttötapoihin sekä saada tästä käytöstä asianmukaiset korvaukset.
Selonteon luonnoksessa todetaan, ettei Suomessa ole toistaiseksi riittävästi hyödynnetty luovien alojen potentiaalia kestävän kasvun ja kilpailukyvyn vauhdittamisessa. Tuki kulttuurille ja luoville aloille tulisikin nähdä investointina alan kasvuun ja kansainväliseen vientiin. Sääntelyn lisäksi alan kasvulle keskeistä ovat esimerkiksi yhden prosentin panostus kulttuuriin valtion budjettimenoista, av-alan tuotantokannustimet sekä kansallinen toimenpideohjelma kirjallisuuden tukemiseksi.
Lainsäädännöllä turvataan tekijänoikeudet ja teosten käyttömahdollisuudet teknologioiden kehittyessä
Lainsäädännön on elettävä mukana ajassa ja reagoitava toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, jotta kulttuuri säilyy kannattavana elinkeinona ja ala voi saavuttaa kasvupotentiaalinsa.
Esimerkiksi digitalisaation ja tekoälyn tuomat muutokset asettavat haasteita tekijänoikeusjärjestelmälle. Teknologian kehitys on tärkeää ja tarjoaa myös luovalle alalle mahdollisuuksia. Se ei kuitenkaan saa syrjäyttää ihmisen tekemää luovaa työtä, teosten oikeudenhaltijoiden oikeuksia tai luovan alan ansaintamahdollisuuksia.
Vahva tekijänoikeussuoja ja toimiva lainsäädäntö on keskeinen perusta erityisesti suhteessa suuriin globaaleihin teknologia- ja alustayhtiöihin.
Lainsäädännössä on tuettava tehokasta kollektiivista lisensointia muun muassa sopimuslisenssisäädöksiä päivittämällä. Kollektiivinen lisensiointi tarkoittaa sitä, että tekijänoikeusjärjestö myöntää kattavan luvan edustamiensa oikeudenhaltijoiden teosten käyttämiseen. Tämä mahdollistaa oikeudenhaltijoille korvaukset teostensa käytöstä ja samalla teosten käyttäjille kattavat ja oikeusvarmat luvat.
Kulttuuripoliittisessa selonteossa tekijät, kustantajat ja muut oikeudenhaltijat tunnistetaan keskeiseksi osaksi luovan alan arvoketjuja. Lähtökohtana teknologian kehityksessä tulee jatkossakin olla oikeudenhaltijoiden suostumus ja asianmukaisen korvauksen maksaminen teosten hyödyntämisestä. Tämä pätee esimerkiksi tekoälyn kouluttamisessa käytettyihin aineistoihin.
Valtioiden rajat ylittävät digitaaliset alustat ja tekoälymallien kehittäminen edellyttävät kansainvälisesti yhteensopivia lisensiointiratkaisuja ja sääntelyä. EU-tasolla tulisi kiireellisesti parantaa luovan alan neuvotteluasemaa suhteessa suuriin teknologia-, tekoäly- ja alustayhtiöihin esimerkiksi sitovalla neuvottelu- ja välimiesmenettelyllä.
