”Dokumenteista koostuu näkymä siihen, miten ja millaisissa olosuhteissa kansakunta on elänyt. Siksi alan merkitys on paljon suurempi kuin yksittäisen teoksen”, Virpi toteaa.
Suomessa tämä merkitys tunnustetaan ja dokumentteja arvostetaan taiteenlajina. Rahoittajatkin ymmärtävät, että elokuvatuotanto vaatii riittävästi resursseja.
Virpin uusin projekti vaatii resursseja tavallista enemmän, sillä Alvar Aaltoa käsittelevä hanke on budjetiltaan miltei kaksinkertainen hänen aikaisempiin dokumentteihinsa verrattuna. Aihe vaatii poikkeuksellisen laajaa tutkimusta ja kuvauksia ulkomailla. Sitä voi kuitenkin työstää ilman erityisiä aikapaineita, joita projekteissa useasti on.
”Edellisessä Yrittäjä-elokuvassani aloimme seurata nyhtökauran kehittäjiä ja tajusimme pian, että kiinnostavimmat asiat tapahtuivat jo alkumetreillä. Meillä oli elokuvalle kuitenkin vasta kehittelytuki. Jouduimme siksi valitsemaan harmittavan tarkasti, mitä kuvata.”
Aihe Aalto-dokumenttielokuvaan nousee Virpin lapsuudesta Rovaniemellä. Hän vietti paljon aikaa Aallon suunnittelemassa kirjastossa ja kuuli tarinoita kaupungin poronsarvikaavan kehittäjästä sodan jälkeen.
”Elokuvieni aiheet ovat aina henkilökohtaisia. Jokin kysymys alkaa vetää puoleensa, ja sen jälkeen on vakuutettava rahoittajat asian puolelle. Elokuva lähtee aina liikkeelle yhden ihmisen haaveista.”
Suomessa päätukijoita ovat Elokuvasäätiö ja Kopioston osana toimiva Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK sekä levittäjänä Yle. Niiltä saatu tuki helpottaa myös ulkomaisten rahahanojen avaamista.
Virpin mukaan dokumenttielokuvalla on vaikea ansaita säännöllistä elantoa, ja Kopioston tekijänoikeuskorvaukset ovat usein olleet oman talouden pelastaja. Työtä tehdään pitkälti yhteiskunnan tuella. Tukien kritisoijat eivät kuitenkaan ota huomioon sitä, miten paljon ala työllistää ihmisiä.
”Kun ohjaaja tai käsikirjoittaja saa tukea, sillä synnytetään työtä ja taloudellista toimintaa. Alalla lisääntynyt pienyrittäjyys tuo uudenlaista asennetta tekemiseen. Myös taiteilijoiden pitäisi ymmärtää paremmin taloutta ja uskaltaa sitä kautta ottaa vastuuta työstään.”
Haastattelu: CoComms/Anne Hänninen
Kuva: Riitta Supperi