OKM:n tiedotteen mukaan selvityshenkilö Harenko ehdottaa, että tallennuspohjaista hyvitysmaksua perittäisiin muun muassa tietokoneista, tableteista, matkapuhelimista ja kiintolevyllisistä digisovittimista sekä DVD-tallentimista. Maksu perittäisiin tallennuslaitteiden valmistajilta, maahantuojilta ja tarvittaessa jälleenmyyjiltä.
Vaihtoehtona tietokoneista, matkapuhelimista ja tableteista perittävälle maksulle selvityshenkilö esittää maksun liittämistä laajakaista- ja mobiililaajakaistaliittymien laskutuksen yhteyteen.
Maksun suuruus määräytyisi kopiointitutkimuksilla selvitettävän kopioinnin määrän perusteella. Tutkimuksella kerättäisiin myös tietoa siitä, mitä aineistoja kopioidaan ja mille laitteille ne tallennetaan.
Harenko esittää, että hyvityksen piiriin tulisivat myös kirjalliset teokset, kuvataide ja valokuvateokset sekä radio- ja televisioyritysten lähetykset ja kansallisesti suojatut lähioikeusvalokuvat. Aiemmin hyvitystä on Suomessa maksettu ainoastaan musiikin ja audiovisuaalisia sisältöjen tekijöille ja oikeudenhaltijoille, vaikka kansalaisilla on oikeus kopioida muitakin teoslajeja yksityiseen käyttöön.
Lain edellyttämä korvaus luovan alan ammattilaisille
Yksityisen kopioinnin hyvitys ei ole harkinnanvarainen kulttuurituki, vaan EU-direktiivin ja Suomen tekijänoikeuslain edellyttämä korvaus luovan alan ammattilaisille siitä, että kansalaiset voivat kopioida ja tallentaa laillisia teoksia omaan käyttöönsä. Nykypäivänä kopiointi on käytännössä sitä, että tietokoneelle tai kännykälle ladataan jokin sisältö.
OKM:n Taloustutkimukselta tilaaman selvityksen mukaan viime vuoden aikana suomalaiset kopioivat noin 183 miljoonaa musiikki- tai videotiedostoa yksityiseen käyttöön. Vastaavasti graafista aineistoa kopioitiin 582–697 miljoonaa sivua esimerkiksi tulostamalla, tallentamalla tai skannaamalla.
Musiikin ja av-aineiston yksityinen kopiointi aiheuttaa Luovat ry:n teettämän selvityksen mukaan vuosittain noin 46 miljoonan euron haitan myyntien ja striimaustulojen menetyksenä.
Suomen nykyinen järjestelmä EU-oikeuden vastainen
Hyvitys maksetaan Suomessa tällä hetkellä ainoana EU-maana valtion budjetista. Selvityksen mukaan nykyinen järjestelmä on EU-oikeuden ja direktiivien vastainen, minkä vuoksi Suomen järjestelmä tulisi ripeästi muuttaa.
Muissa EU-maissa hyvitys kerätään tallennuslaitteista, kuten matkapuhelimista, tableteista ja tietokoneista. Laitteiden hintaan korvaus lisää vain muutaman euron.
Vakiintunut hyvityksen taso oli vuodesta 2015 lähtien 11 M€, mutta viime vuonna hallitus päätti puolittaa hyvityksen 5,5 M€:oon. Harengon ehdottama tallennuspohjainen järjestelmä ei lähtökohtaisesti rasittaisi valtion budjettia lainkaan.
Hyvityksen nykyisellä tasolla korvaus on Suomessa noin 2,5 senttiä/teoksen kopiointikerta. Summa jaetaan kaikille teoksen tekijän- ja lähioikeuden haltijoille. Esimerkiksi yhdestä elokuvateoksesta korvauksia saa noin 10–15 tekijää ja esittävää taiteilijaa.
Kopiosto ja AVEK jakavat hyvitystä audiovisuaaliselle alalle
Yksityisen kopioinnin hyvitys jaetaan luovan alan tekijöille ja esittäville taiteilijoille tekijänoikeusjärjestöjen ja alan järjestöjen toimesta. Audiovisuaalisten teosten tallentamiseen liittyvistä hyvityskorvauksista noin 65 % jaetaan Kopioston ja osanamme toimivan Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin kautta.
Kopiosto maksaa hyvitystä suorina korvauksina tv-ohjelmien tekijöille ja esittäville taiteilijoille. Vuonna 2024 tilitimme hyvitysmaksusta 3,1 M€ audiovisuaalisen alan ammattilaisille. AVEKin kautta hyvitystä myönnetään audiovisuaalisten teosten, tuotantojen ja hankkeiden tekemiseen. Vuonna 2024 AVEK tuki 163 teoksen tekemistä ja jakoi av-alalle erilaisia tukia yksityisen kopioinnin hyvityksestä yhteensä 1,9 M€.
Raju hyvityksen leikkaus näkyy maksamiemme tekijänoikeuskorvausten pienenemisenä vuodesta 2026 alkaen ja AVEKin tukitoiminnan radikaalina supistumisena jo vuonna 2025.