Kuka olette? Kosketuksenne luovaan alaan?
Olen Hanna Kosonen, Savonlinnasta kotoisin oleva kulttuuri- ja tiedeministeri. Olen 43-vuotias filosofian maisteri ja toisen kauden kansanedustaja. Ennen kansanedustajuutta toimin pitkään kulttuurialalla erilaisissa asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä.
Miltä kulttuurialan nykytilanne ja tulevaisuus näyttävät?
Kulttuurille on kysyntää – tulevaisuus on lupaava! Suomessa on monipuolinen harrastajajoukko ympäri Suomea ja paljon kansainvälisestikin tunnettuja huippuja. Taiteen perusopetusjärjestelmä on Suomessa vahva ja olemme sitä voineet juuri vahvistaa entisestään. Näin kasvatamme uusia taitajia ja kulttuurin harrastajia maahamme. Kulttuurin maailmanluokan tähdet toimivat osaltaan innoittajina ja idoleina harrastajille ja nuorille lupauksille.
Kulttuurin kannalta myönteinen asia on myös se, että kulttuurin merkityksestä puhutaan entistä enemmän myös muilla politiikan lohkoilla. Esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kulttuurin ja taiteen merkitys on noussut esiin vahvasti. Kulttuurilla ja taiteella voi olla myös merkittävä rooli yhteiskunnallisen eheyden ja yhteyksien rakentamisessa eri väestöryhmien kesken. Kannustankin kulttuuritoimijoita tarjoamaan omaa osaamistaan oman kentän ulkopuolellekin.
Taistelu riittävistä resursseista on luonnollisesti osa kulttuurin nykypäivää ja varmasti tulevaisuuttakin.
Mitä mieltä olette, mistä luovan alan tekijät saavat tulevaisuudessa elantonsa?
Luovan alan tekijät saavat jatkossakin elantonsa siitä, että he ovat luovia ihmisiä. Sitä, millä tavoin tulonmuodostus tapahtuu – mistä lähteistä ja millaisin järjestelyin, on vaikea täsmälleen sanoa. Tärkeitä ovat tulevaisuudessakin julkisen sektorin taiteilijatuen eri muodot, samoin kuin mm. säätiöiden tuki. Yritysmuotoisessa toiminnassa tulonmuodostukseen vaikuttaa paitsi tuotteiden ja palveluiden kysyntä, myös tarjolla olevien lisensiointimallien toimivuus sekä tilitysten täsmällisyys.
Todennäköistä on, että tulonmuodostus on tulevaisuudessakin monista puroista koostuvaa, sirpaleistakin. Itse asiassa tulevaisuusennakoinneissa tämän kaltainen tulonmuodostuksen ja elannon hankkimisen moninaisuus – ja siihen liittyvä epävarmuus – tulee yleistymään monilla muillakin aloilla. Tämä tuleekin ottaa huomioon myös pian alkavassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.
Se, mikä on lohdullista luovan työn tekijöiden kannalta, on se, että luovuus itsessään tulee samojen ennakointien mukaan olemaan entistä kysytympää ja halutumpaa pääomaa ja osaamisen aluetta.
Millaisena näette tekijänoikeuksien merkityksen?
Selkeä ja oikeudenmukainen tekijänoikeusjärjestelmä on sekä luovien alojen tekijöiden, että sisältöjä käyttävien etu.
Mitkä ovat hallituskauden tärkeimmät tekijänoikeustavoitteet?
Lyhyesti sanottuna: tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden parantaminen, mikä puolestaan tukee kestävää kehitystä ja kasvupotentiaalia luovilla aloilla. Tähän sisältyy yhtenä asiana toimivan yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän aikaan saaminen.
Suuri haaste seuraavien parin vuoden aikana on tekijänoikeuden DSM-direktiivin kansallinen täytäntöönpano. Kansallisen lainsäädännön tulee olla riittävän selkeää ja toimivaa, vaikka sen pohjana olevan direktiivin säännökset olisivatkin vaikeaselkoisia. Valmistelua tehdään yhteistyössä kaikkien relevanttien sidosryhmien kanssa ja uskon, että lopputulos tulee olemaan hyvä.
Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuteen liittyy olennaisesti myös teoksia ja tekijänoikeuksia koskeva tieto ja tiedon laatu, eli metadata. Tiedon merkitys korostuu, kun teoksia käytetään digitaalisessa ympäristössä. Tietoa teoksista ja niiden oikeudenhaltijoista samoin kuin käyttöoikeuksista tulee olla riittävästi ja tiedon pitää olla oikeaa. Tieto ja sen merkitys oli esillä myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella pidetyssä datatalouskonferenssissa.
Toimivan yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän osalta lähtökohtaisesti ajatus on, että hyvitys säilytetään valtion budjetista maksettavana eränä. Mietittäessä toimivan hyvitysjärjestelmän elementtejä esiin nousee myös kysymys, miten nykyistä järjestelmää voitaisiin hienosäätää niin, että hyvitys saisi aikaan mahdollisimman paljon kerrannaisvaikutuksia. Tässä tarkoituksessa voitaisiin – hyvityksen edunsaajien toimialojen toiveiden mukaisesti – esimerkiksi painottaa välillisen eli kollektiivisen hyvityksen osuutta. Tällä panostuksella voidaan saada aikaan monessa tapauksessa suoraan tekijöille maksettavaa hyvitystä laajempia ja pitkäaikaisempia vaikutuksia. Tämä mietintä on meillä vielä menossa.
Saatteko itse tekijänoikeuspalkkioita tekijänä tai tekijänoikeuden haltijana?
En saa.
Mikä kulttuuriala on lähinnä sydäntänne?
Olen kulttuurin suurkuluttaja! Olen opiskellut taidehistoriaa ja se kertoo kiinnostuksestani taiteeseen. Savonlinnalaisena ooppera on minulle läheinen musiikin muoto, mutta olen kyllä myös innokas karaoken laulaja. Nautin kauniista esineistä ja kiinnostavista rakennuksista, joten nostan tähän kärkisijoille mukaan myös designin ja arkkitehtuurin. Tyttärieni kanssa pääsen moninaisen lastenkulttuurin äärelle. Viimeksi nautimme yhdessä nykysirkuksesta huikeassa Talvisirkuksessa.
Haastattelu: Ria Korkiakangas
Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia