Yhteiskuntamme tuottaa nykypäivänä jatkuvalla syötöllä uutta informaatiota. Valtaosa kaikesta datasta ei kuitenkaan ole meille ymmärrettävässä muodossa, jotta sitä olisi mahdollista omaksua.
Informaatiomuotoilija Jonatan Hildén tunnistaa haasteen, sillä hän visualisoi tietoa graafisen suunnittelun ja asiantuntijaviestinnän leikkauskentällä. Hänen työtään on jäsentää ei-visuaalinen tietosisältö ihmiselle helppokäyttöiseen visuaaliseen muotoon.
”Visuaalinen informaatiomuotoilu nojautuu näköaistiin, joka on tavattoman tehokas keino hakea tietoa ympäristöstämme. Saatamme esimerkiksi muistaa yksittäisiä numeroita, mutta grafiikasta saamme välittömän vaikutelman tehokkaammin – jopa yhdellä silmäyksellä”, Hildén toteaa ja jatkaa:
”Informaatiomuotoilu tukee sekä intuitiivista että analyyttista ajattelua. Jos valokuvalla on todistusvoimaa, informaatiomuotoilu auttaa selittämään saman asian analyyttisesti.”
Lukuisia ilmiöitä – aina työttömyydestä inflaatioon ja pandemioista ilmastonmuutokseen – on helpompi käsittää informaatiomuotoilun kautta. Tiedon visualisoinnilla on siis merkitystä.
Työssään Hildén nauttii siitä, että hän pääsee perehtymään mielenkiintoisiin aiheisiin ja hyödyntämään graafisen muotoilun menetelmiä monipuolisesti.
”Informaatiomuotoilija on kiinnostunut sisällöstä, mutta hänen ei tarvitse ymmärtää siitä kaikkea. Tärkeintä on osata tulkita tietoa ja haastatella asiantuntijoita. Näin voi kaivaa esille sen, miten sisältöä kannattaa pureskella, jotta joku ulkopuolinenkin ymmärtää datan.”
Informaatiomuotoilu nojaa läpinäkyvään dataan
Tavallinen ihminen törmää päivittäin lukuisiin informaatiomuotoilun tuotoksiin: luemme uutisista grafiikoita, katsomme sääennusteita ja navigoimme karttasovelluksen avulla. Monessa yhteydessä informaatiomuotoilu kulkee käsi kädessä palvelumuotoilun kanssa.
”Informaatiomuotoilu on tavallaan huomaamaton mutta elimellinen osa monimutkaisen teollistuneen maailman informaatioympäristöä”, Hildén kiteyttää.
Yhtä lailla nykyaikainen asiantuntijatyö on niin vahvasti kiinni tiedon hakemisessa ja tuottamisessa, ettei Hildén usko informaatiomuotoilun merkityksen katoavan tulevaisuudessa.
Suomessa valtion laitokset ja viranomaiset hyppäsivät avoimen datan kelkkaan 2010-luvulla. Kun aiemmin tietoja piti pyytää erikseen, nyt samat tiedot saa ladattua verkosta parilla klikkauksella. Avoimen hallinnon läpinäkyvyys tukee informaatiomuotoilua.
”Informaatiomuotoilun käyttö korostuu Suomessa julkisella sektorilla ja järjestökentällä, mutta yritysmaailma ei ole toistaiseksi ollut yhtä kiinnostunut. Esimerkiksi Saksassa tilanne on jossain määrin päinvastainen”, Hildén toteaa.
”Suomalaisilla yrityksillä pitäisi olla enemmän uskallusta esittää tiedot mahdollisimman totuudellisesti. Näkisin mielelläni yrityksiltä isompia satsauksia tavallisesta poikkeavaan tiedon visualisointiin.”
Hildénin ja hänen kollegansa Juuso Koposen suunnittelutoimisto Koponen+Hildén on erikoistunut etenkin julkisen sektorin tiedon visualisointiin. Heidän firmansa toimeksiannoissa sisällön rooli on lähempänä journalistista kirjoittamista kuin taidelähtöistä itseilmaisua.
”Pyrimme esittämään läpinäkyvästi tosia väitteitä maailmasta datan perusteella, emme hiero näkökulmaa sopivaksi tai muuttele asioita tahallisesti vääristäen”, Hildén tähdentää.
Tiedon luotettavuus korostuu tekoälyn aikakaudella
Millainen vastavoima informaatiomuotoilu on valeuutisille ja informaatiovaikuttamiselle? Hildénin mielestä kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Silti hän ajattelee, että laadukas uutisgrafiikka ja datan oikeaoppinen käyttö ovat hyvin tehdyn journalismin ytimessä.
”Disinformaatio ei tarkoita vain sitä, että ihmiset muuttavat mielensä ja uskovat salaliittoteorioihin, vaan se myrkyttää koko informaatiotilan. Tällöin ihmiset eivät usko enää ylipäätään mihinkään”, Hildén sanoo.
”Jos ihminen on jo kummallisten käsitysten suossa, hän ei vaihda mielipidettään pelkän informaatiografiikan nähtyään.”
Informaatiomuotoilun ymmärrys on osa nykyajan lukutaitoa. Hildén nostaa esimerkiksi Yhdysvallat, jossa huomattavalla osalla aikuisista on puutteellinen peruslukutaito. Informaatiomuotoilu ei siis voi ratkaista ongelmia, jos ihmiset eivät kuluta, saati ymmärrä infografiikoita.
Nykyisessä informaatioympäristössä korostuu se, että mihinkään ei voi päälle päin luottaa. Siksi tiedon varmistamiseksi pitää pystyä seuraamaan jälkeä: onko tieto varmasti julkaistu alun perin luotettavassa lähteessä?
”Meidän tulisi huolehtia siitä, että Suomen asiantuntijalaitokset ovat ja myös pysyvät poliittisesti riippumattomina toimijoina, jotka pyrkivät tuottamaan totuudellista tietoa. Voimme onneksi toistaiseksi luottaa siihen, että vaikkapa Tilastokeskus tuottaa oikeasuhtaista dataa, eikä ainakaan systemaattisesti vääristele sitä.”
Viime vuosina tekoäly on vyörynyt vauhdilla graafiselle alalle. Hildén uskoo, että tekoäly voi olla työtä aidosti tukeva apuväline, mutta sen hyödyntäminen vaatii varsin vahvaa asiantuntemusta. Opettaessaan informaatiomuotoilua hän muistuttaa tiedon validoinnin merkityksestä.
”Olen sanonut opiskelijoille, että tekoälyä voi käyttää inspiraationa, mutta sen kautta suoraan haettuun dataan ei pidä ikinä luottaa. Tekoäly generoi valtavasti uskottavan näköistä sisältöä, joka ei välttämättä pidäkään paikkaansa.”
Apurahoista konkreettista tukea graafisen alan tekijöille
Informaatiomuotoilijoina Hildénin ja Koposen periaatteena on julkaista tuotoksia lähtökohtaisesti Creative Commons -lisenssillä. Lisenssi antaa tekijälle mahdollisuuden jakaa tekijänoikeudenalaisia töitään avoimesti teoksen käyttäjälle, katsojalle tai kokijalle.
”Toimimme julkisen datan varassa ja olemme ikään kuin konsultteja. Siksi meidän positiomme on hyvin erilainen kuin taiteilijalla, joka luo omaa uniikkia tulkintaansa”, Hildén kuvailee ja lisää:
”Jos toimeksiannossa on ollut mukana kuvaaja tai kuvittaja, varmistamme tietysti aina, millä ehdoin kuvia tai kuvituksia saa käyttää uusissa konteksteissa.”
Graafisen alan tekijälle apurahat ovat merkityksellisiä. Hildén on saanut vuosien varrella apurahoja Grafialta, joka on visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö ja Kopioston jäsenjärjestö. Tuorein apuraha myönnettiin Tieto näkyväksi -kirjan uusintapainoksen suunnittelua varten.
”Olen tosi kiitollinen apurahoista. Grafian apurahojen myötä mahdollistetaan sellaistakin työtä, joka menee puhtaasti kaupallisen toiminnan ulkopuolelle. On erittäin suuri etuoikeus, että meillä on Suomessa vahva mahdollisuus erilaisille apurahoille.”
Grafian apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä kopiointikorvauksilla. Myös palkinnot, jotka Hildén ja Koponen ovat voittaneet vastikään, kustannetaan Kopiosto-korvauksilla: Grafian Vuoden graafikko -palkinto ja Suomen tiedetoimittajain liiton Vuoden tiedeviestintäpalkinto.
”On valtavan hienoa saada tunnustusta tällaiselle vähän hassussa graafisen suunnittelun ja viestinnän marginaalissa tapahtuvalle toiminnalle”, Hildén kiittelee.
Hildénin ja Koposen Vuoden graafikko -palkintonäyttely teki syksyllä näkyväksi ympäristökriisin nykytilaa. Näyttelyyn he tekivät esimerkiksi lumen syvyydestä grafiikan. Se paljasti, minkä verran minäkin talvena on satanut lunta. Harva muistaa enää jälkikäteen vuosien takaista tilannetta.
”Datan avulla saadaan selkoa siitä, miten paljon normaali on muuttunut. Tietoa visualisoimalla taas voidaan tehdä historia näkyväksi, koska muisti tekee helposti tepposet. Parhaimmillaan visuaalinen esitys voi saada aikaan ennennäkemättömän oivalluksen.”
Teksti: Nelli Leppänen
Kuva: Riitta Supperi
