Vuosien varrella lehtikustantajilla on kertynyt kokoelmia vanhoista lehtiaineistoista. Kun näitä aineistoja digitoidaan ja avataan lukijoiden käyttöön, tarvitaan lehtikustantajan arkistolupa. Lupa mahdollistaa ennen vuotta 1999 lehdissä julkaistujen teosten digitoinnin ja käytön.
Edustamme sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistujen teosten tekijöitä, ja lupa kattaa muun muassa kotimaisten journalistien ja valokuvaajien, kuvatoimistojen, ulkomaisten kirjoittajien, kirjailijoiden, graafikoiden sekä sarjakuvapiirtäjien tekijänoikeudet.
Arkistoluvan käytöstä kerätyt tekijänoikeuskorvaukset jaamme lehtien tekijöille. Vuosien 2015–2020 aikana arkistolupamyynnistä kertyneistä tekijänoikeuskorvauksista jaettiin apurahoja nyt ensimmäistä kertaa. JOKES-säätiö koordinoi apurahahaun, mutta mukana oli myös monia jäsenjärjestöjämme.
JOKESin apurahahaku oli käynnissä 11.3.–5.4.2022. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 174, ja hakemusten yhteissumma oli 841 272 euroa. Apuraha myönnettiin 65 apurahan hakijalle yhteensä 145 000 euroa. Haussa oli mukana sekä tekstin että kuvan ammattilaisia.
Kohdennetun apurahan jaossa painotettiin työhistoriaa
Edellytyksenä apurahan saamiselle oli, että luovan alan tekijä on työskennellyt joko työsuhteisesti tai freelancerina Helsingin Sanomille, Karjalaiselle, Mikrobitille, Suomen Kuvalehdelle, Tekniikan Maailmalle tai Arkkitehti-lehdelle. Jaettavana olleet tekijänoikeuskorvaukset olivat kertyneet juuri näiden lehtien digiarkistojen avaamisesta.
Moni sellainen, joka ei ollut hakenut aiemmin apurahoja, rohkaistui nyt hakemaan todennäköisesti juuri siksi, että apurahahaku oli tarkemmin rajattu juuri tiettyihin lehtiin. Hakemuksia tulikin poikkeuksellisen paljon.
”Apurahan saamisen kriteerinä oli esimerkiksi työhistoria kyseisissä julkaisuissa. Kun oli tiedossa, millaisten ammattilaisten työstä korvauksia kertyy, pyrimme katsomaan sitä vasten, että apurahat jakautuvat esimerkiksi tekstintekijöille, valokuvaajille, graafikoille ja kuvittajille samassa suhteessa”, toteaa JOKES-säätiön asiamies Anna Kähkönen.
Muutoin apurahapäätöksissä painotettiin tuttuun tapaan hyvää, huolellista ja perusteltua hakemusta. Hakemuksen tuli olla ymmärrettävä ja budjetin realistinen ja kunnolla eritelty. Lisäksi hakijan piti kertoa mihin, milloin ja miten paljon hän on tuottanut sisältöä tiettyihin lehtiin.
”Tekstitoimittamisen ryhmässä hakemuksia tuli melko paljon muun muassa opintomatkoihin sekä joko tieto- tai kaunokirjan kirjoittamiseen. Useissa hakemuksissa korostuivat yhteiskunnallisesti merkittävät aiheet”, kommentoi arviointiryhmän jäsen sekä kirjailija ja kriitikko Marissa Mehr.
Kohdennetun jaon kautta apuraha ohjautui tällä kertaa tekijäjoukolle, jonka tekijänoikeuskorvauksista jaettava summa on alun perin kerätty. Mehrin mukaan se on hyvä lisä olemassa olevaan apurahajärjestelmään, joka ei yleensä toimi yhtä kohdennetusti.
Tukea taidekirjan kuvittamiseen ja toimitustyön tutkimiseen
Mikä tahansa mahdollisuus saada lisätukea on aina positiivinen asia luovan työn tekijöille, uskoo Suomen Tiedetoimittajan liiton hallituksen jäsen ja vapaa tiedetoimittaja Jarmo Korteniemi. Hän oli mukana päättämässä apurahojen saajista.”Säännöt olivat nyt kuitenkin paljon tavallista tiukempia, työhistorian osalta ja muutenkin. Lisäksi hakemuksia tuli huima määrä normaalihakuun verrattuna. Niinpä kaikki hyvätkään hakijat eivät saaneet rahaa, ja toisaalta useat joutuivat tyytymään pienempään summaan kuin mitä olivat hakeneet”, Korteniemi toteaa.
Lasten taidekirjan kuvittamiseen sai 2 300 euron apurahan helsinkiläinen kuvittaja Julia Vuori, joka tekee muun muassa kuvakirjoja, sarjakuvia ja lehtikuvituksia sekä kuvittaa kirjailijoiden tekstejä. Hän on kuvittanut 11 Marjatta Levannon kirjoittamaa lasten taidekirjaa.
”Olen kiitollinen minulle myönnetystä apurahasta lasten taidekirjan kuvittamiseen, sillä apurahat ovat kuvitusprojektien toteutumisen tärkeä edellytys.”
7 000 euron apurahan puolestaan sai Suomen Kuvalehden toimittaja Pauliina Penttilä post doc -tutkimustaan pohjustavaan hankkeeseen Toimitustyön polttavat kysymykset ja etnografisen tutkimuksen mahdollisuudet vastata niihin. Koska journalismin ala on murroksessa, Penttilä näkee työn tutkimisen olennaisena.
”Olen tyytyväinen ja onnellinen apurahasta. Sen ansiosta voin tehdä tutkimusta päivätyönä ja keskittyä kunnolla tutkimuspainotteiseen hankkeeseen. On ilahduttavaa, että joku muukin kokee työni hyödylliseksi ja merkittäväksi.”
Teksti: Nelli Leppänen
Julia Vuoren kuva: Juha Laitalainen
Pauliina Penttilän kuva: Marjo Tynkkynen
