Luovan alan taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa on suuri: luovien alojen talous on kooltaan noin 16,7 miljardia euroa ja ne työllistävät noin 130 000 henkilöä. Alalla on paljon mahdollisuuksia ja potentiaalia, jotka tulisi hyödyntää, kun Suomen taloutta pyritään vakauttamaan ja kääntämään kasvuun.
Luovan alan kannalta myönteisiä poliittisia toimenpiteitä ovat tänä syksynä olleet päätös ottaa käyttöön suoratoistopalveluiden maksuvelvoite sekä elokuva-alaan kohdistuneiden leikkausten peruminen.
7,8 miljoonan euron leikkausten perumisella ylläpidetään kotimaisten elokuvien ja av-sisältöjen tuotantomahdollisuuksia. Leikkauksia ei pidä marraskuun täydentävässä budjettiesityksessä kohdistaa mihinkään toiseen kulttuurin tai taiteen momenttiin. Sen sijaan tarvittavia säästöjä saataisiin uudistamalla yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä vielä tällä hallituskaudella markkinaehtoiseksi.
AVMS-direktiivin mahdollistaman maksuvelvoitteen lisääminen kotimaiseen lainsäädäntöön vielä tällä hallituskaudella edistää alan kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Maksuvelvoitteen toimeenpano voi tuoda av-alalle noin 15–25 miljoonaa euroa rahaa tai uusia investointeja.
Nämä toimet eivät kuitenkaan riitä. Kulttuuripoliittisessa selonteossa ja luovan alan kasvustrategiassa määritellyt tavoitteet vaativat toteutuakseen sekä lainsäädännöllisiä että taloudellisia panostuksia.
Luovan alan kasvua tukevat uudistustarpeet huomioitava talousarviossa
Lausunnossamme eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle nostimme esille seitsemän keskeisintä asiaa, jotka olisi syytä huomioida valtion talousarviossa ensi vuodelle:
- Luovat alat tarvitsevat kasvua – eivät leikkauksia. Viime vuosien rahoitusleikkaukset ja arvonlisäveronkorotukset ovat heikentäneet luovan alan toimintaedellytyksiä. Leikkaukset ovat ristiriidassa hallituksen kesällä 2025 julkaiseman Luovan talouden kasvustrategian tavoitteiden kanssa. Mikäli luovan alan viennin ja tunnettuuden kasvua halutaan, ei lisäleikkauksia tule enää tehdä.
- Luovan alan kasvu edellyttää uudistuksia. Kulttuuripoliittisessa selonteossa ja luovan alan kasvustrategiassa linjatut alan kasvua ja toimintaedellytyksiä lisäävät tavoitteet edellyttävät uudistamista ja resursseja toteutuakseen. Kaikki panostukset eivät ole taloudellisia, vaan kasvua voidaan tukea myös lainsäädännöllisillä hankkeilla – josta AVMS-direktiivin maksuvelvoitteen toimeenpano on hyvä esimerkki. Luovalle alalle merkittävän tekijänoikeuslain modernisointia ja teosten yhteishallinnointia tukevan sopimuslisenssijärjestelmän uudistamista tulee edistää vielä tämän hallituskauden aikana.
- Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistaminen on aloitettava pikaisesti. Valtio säästäisi 5,5 miljoonaa euroa vuosittain muuttamalla järjestelmän EU-oikeuden mukaiseksi tallennusmaksupohjaiseksi siten, että hyvitysmaksu perittäisiin laitteiden myyntihinnassa tai nettiliittymämaksun yhteydessä. Yksityisen kopioinnin hyvitystä tulisi maksaa ei vain musiikin ja av-teosten, vaan myös kirjallisten ja kuvataiteellisten teosten kopioimisesta yksityiseen käyttöön. Tämä tulisi huomioida uudessa järjestelmässä, kuten hovioikeusneuvos Kristiina Harengon selvityksessä edellytetään.
- Tekijänoikeuslakiin perustuvat korvaukset on nostettava riittävälle tasolle. Opetushallitus tarvitsee riittävät määrärahat hankkiakseen oppilaitoksille, varhaiskasvatukseen ja valtionhallintoon tarvittavat tekijänoikeusluvat. Lupiin varattu budjetti ei ole seurannut aikaansa, eivätkä teosten tekijät ja oikeudenhaltijat ole enää vuosiin saaneet heille kuuluvaa, riittävää kompensaatiota tutkimusten osoittamasta teostensa käytöstä. Oppilaitoksissa ja valtionhallinnossa yleistynyt tekoälyn käyttö edellyttää määrärahan korottamista, sillä tekijänoikeuden suojaaman materiaalin syöttäminen tekoälylle vaatii tekijänoikeusluvan.
- Lainauskorvauksen määrärahaa on korotettava. Kirjastolainaaminen oli vuonna 2024 korkeimmillaan 19 vuoteen. Erityisesti lasten- ja nuortenkirjallisuuden lainaaminen kasvoi. Lainauskorvaukset ovat kirjallisuuden ja kuvantekijöille merkittävä tulonlähde. Viime aikoina lainausmäärien kasvun takia korvaukset ovat todellisuudessa pudonneet, koska määräraha ei ole kasvanut suhteessa olennaisesti lisääntyneisiin lainausmääriin.
- Tekijänoikeuskorvaukset resursoitava digitoinnissa. Kulttuuriperintölaitosten tehtäväksi on asetettu palveluiden ja aineistojen digitaalinen saavutettavuus. Tämä edellyttää tekijänoikeuksista sopimista ja korvausten maksamista digitoitavien teosten oikeudenomistajille. Tekijänoikeuskorvaukset onkin huomioitava kulttuuriperintölaitoksille osoitettavien määrärahan suuruudessa ja käyttötarkoituksessa.
- Taiteellisen ja luovan työn tekemisen edellytyksiä tulee parantaa. Tekijänoikeusdatan hallinnoinnin tekninen infrastruktuuri on äärimmäisen tärkeää digitaalisessa toimintaympäristössä ja tekoälyn aikakautena. Opetus- ja kulttuuriministeriölle tulee varata riittävät resurssit tekijänoikeusjärjestelmän ja -infrastruktuurin kehittämiseen.
