Yksityisen kopioinnin hyvitys puolitettiin ensin valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2025–28 ja sen jälkeen valtion talousarviossa vuodelle 2025. Hyvitys olisi rajun leikkauksen jälkeen enää 5,5 miljoonaa euroa. Talousarviossa päätettiin myös muista laajoista kulttuurialaan kohdistuvista leikkauksista.
Esitettyjen leikkausten yhteisvaikutukset ovat dramaattiset koko luovalle alalle – ne uhkaavat kulttuurialan toimintaedellytyksiä ja tyrehdyttävät alan kasvua. Alan tilanne on muutoinkin huolestuttava: Kulttuuriperintölaitosten digitaalista saavutettavuutta halutaan parantaa, mutta määrärahat eivät tahdo riittää aineistojen tekijänoikeuden haltijoille kuuluviin korvauksiin. Kulttuurihyödykkeiden ja -palveluiden arvonlisäverokannan korotus kurjistaa leikkausten lisäksi alaa entisestään. Myös alan kehittäminen ja tietoon perustuva kulttuuripolitiikka ovat vaarassa säännöllisen kulttuuritilastoinnin lakkauttamisen takia.
On erityisen lyhytnäköistä kohdistaa leikkaukset ja muut heikennykset yhteen Suomen nopeimmin kasvavista toimialoista, joka on myös merkittävä työllistäjä. Luovien alojen osuus Suomen talouden arvonlisäyksestä vuonna 2021 oli 3,1 %, ja alan talous kasvoi miljardi euroa vuodesta 2021 vuoteen 2022. Ala työllistää yli 130 000 henkeä.
Hyvitysmaksu ei ole harkinnanvaraista kulttuuritukea – sillä korvataan yksityisen kopioinnin aiheuttamaa haittaa
Yksityisen kopioinnin hyvitys on rahallinen korvaus luovan alan ammattilaisille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida teoksia omaan käyttöönsä. Hyvitys perustuu tekijänoikeuslakiin ja Suomea velvoittavaan tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiiviin eli kyseessä ei ole harkinnanvarainen kulttuurin tuki. Direktiivin mukaan teosten oikeudenhaltijoiden on saatava yksityisestä kopioinnista ”sopiva hyvitys”.
Sivistysvaliokunta on todennut mietinnössään vuonna 2014: ”Hyvitysmaksu ei ole tavallinen harkinnanvarainen kulttuurimääräraha, sillä direktiivin tarkoittama ”sopivan hyvityksen” käsite rajaa hallituksen mahdollisuuksia harkinnanvaraisesti vähentää määrärahaa esimerkiksi valtiontaloudellisten yleisten säästötarpeiden vuoksi.” Nyt hallitus on kuitenkin tekemässä juuri näin.
Hyvityksen nykyisellä 11 M€:n tasolla korvaus on vain noin 5 senttiä per teoksen kopiointikerta, ja tämä summa jaetaan teoksen kaikkien oikeudenhaltijoiden kesken. Tuoreen selvityksen mukaan yksityinen kopiointi kuitenkin aiheuttaa vuosittain noin 46 miljoonan euron haitan musiikin ja audiovisuaalisen alan ammattilaisille myyntien ja striimaustulojen menetyksenä. Hyvityksen taso ei siis nykyisinkään ole kohtuullinen ja sopiva korvaus teosten yksityisestä kopioinnista.
Hyvitysmaksun leikkaus uhkaa alan kasvua ja vientipotentiaalia
Kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset näivettävät alan toimintamahdollisuuksia ja kasvua. Osanamme toimiva AVEK on tukenut yksityisen kopioinnin hyvityksestä vuosittain noin 140 elokuva- ja mediataideteosta. Tuilla on suuri merkitys esimerkiksi tuotantoyhtiöiden mahdollisuuksille palkata työvoimaa ja saada tuotannoilleen yksityistä ja kansainvälistä rahoitusta – leikkaus horjuttaa siis sekä alan työllisyyttä että kulttuurivientiä. On tärkeää muistaa, että kulttuuriin investoidut varat palautuvat valtiolle esimerkiksi verotuloina.
Noin puolet hyvityksestä maksetaan suoraan luovan alan ammattilaisille, joten se on osa heidän toimeentuloaan. Vuonna 2023 jaoimme yhteensä 2,84 miljoonaa euroa henkilökohtaisina korvauksina noin 8000:lle audiovisuaalisen alan tekijälle ja esittävälle taiteilijalle.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti elokuussa selvityksen hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisesta. Hyvitys on säilytettävä 11 miljoonassa eurossa, kunnes järjestelmän uudistamista on selvitetty ja järjestelmä uudistettu.
Selvityksessä tarkastellaan budjettirahoitteiselle hyvitysmaksujärjestelmälle vaihtoehtoja, jotka turvaisivat hyvityksen riittävän tason nykyistä järjestelmää paremmin. Suomi on ainoa EU-maa, jossa hyvitys on valtion budjetista rahoitettu. Selvityksen on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.
Kulttuuriperintölaitoksille turvattava määrärahojen riittävyys digitoinnin tekijänoikeusmaksuihin
Olemme huolissamme luovan alan ammattilaisille kuuluvista korvauksista, kun kulttuuriperintöaineistojen digitaalista saavutettavuutta parannetaan. Tällä tarkoitetaan kirjastojen, arkistojen ja museoiden kokoelmissa olevien teosten digitoimista ja avaamista kaikkien saataville verkkoon.
Lain mukaan tekijänoikeuden suojaaman aineiston digitoimiseen ja julkaisemiseen tarvitaan tekijänoikeuden haltijoiden lupa, ja heille kuuluu tästä myös kohtuullinen korvaus. Samalla kun digitaalista saatavuutta parannetaan, on varmistettava kulttuuriperintölaitosten määrärahojen riittävyys, jotta tekijät ja muut oikeudenhaltijat saavat asianmukaisen korvauksen teostensa käytöstä.
Tutustu lausuntoon sivistysvaliokunnalle
Tutustu lausuntoon valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle
