Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2027 tavoitteeksi on asetettu kulttuurin ja luovien alojen kasvun vahvistaminen, kulttuuriperinnön saatavuuden edistäminen sekä luovaan työhön perustuvan ansainnan kehittäminen. Luova ala ei kuitenkaan voi kasvaa ilman riittäviä kannustimia, tekijänoikeuskorvauksia ja toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää.
Nostimme valtion talousarviosta esiin erityisesti seuraavat asiat:
Opetushallituksen määräraha ei ole seurannut teosten käytön kehitystä opetuksessa ja valtionhallinnossa
Opetushallitus hankkii sille myönnetyillä määrärahalla vuosittain keskitetysti luvat sisältöjen kopiointiin valtionhallinnossa ja opetuksessa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle sekä taiteen perusopetukseen. Määräraha on tällä hetkellä riittämätön.
Määrärahan tasoa ei ole yli vuosikymmeneen korotettu vastaamaan teosten käytön kasvua eikä yleistä kustannuskehitystä. Samaan aikaan tekoälyn käyttö on tullut osaksi valtionhallintoa ja opetusta. Tekoälytyökaluihin syötetään kehotteissa toisten tekemää tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä, mikä tekijänoikeudellisesti on kopiointia. Tällainen käyttö vaatii oikeudenhaltijoiden luvan ja siitä tulee maksaa korvaus.
Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä ei vastaa EU-vaatimuksia
Hovioikeudenneuvos Harengon vuonna 2025 julkaistun selvityksen mukaan nykyinen valtion budjetista maksettava yksityisen kopioinnin hyvitys on EU-oikeuden ja direktiivin vastainen. Lisäksi hyvitystä saavat Suomessa vain musiikin ja audiovisuaalisten teosten oikeudenhaltijat, vaikka kansalaisilla on lakiin perustuva oikeus kopioida yksityiseen käyttöön muitakin sisältöjä, kuten kirjoja, nuotteja ja kuvia.
Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä onkin uudistettava viipymättä. Muuttamalla hyvitys laite- tai nettiliittymämaksupohjaiseksi vapautuu valtion budjetista 5,5 miljoonaa euroa vuosittain.
Hyvityksen riittävä taso on turvattava siihen asti, kunnes uusi järjestelmä on voimassa. Nykyinen 5,5 miljoonan euron taso ei vastaa sitä haittaa, joka oikeudenhaltijoille syntyy teosten kopioinnista myyntitulojen menetyksenä.
Tekijöille kuuluu korvaus lisääntyneestä kirjastolainaamisesta
Kirjojen, e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastolainaamisesta maksetaan tekijänoikeuslakiin perustuvaa lainauskorvausta teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille. Kirjastolainaaminen on kasvanut viime vuosina tasaisesti, mutta määrärahan taso ei ole seurannut tätä kehitystä. Lainauskorvauksen määrärahaa on siksi korotettava.
Luovien alojen alkuvaiheen rahoituksen vakiinnuttaminen tukisi kasvua
Kopioston osana toimivan AVEKin demotukien ja Kehittämö-ohjelman rahoitus on vakiinnutettava. Vuonna 2025 julkaistussa Luovan talouden kasvustrategiassa AVEKin DigiDemo- ja CreaDemo-tuet kirjattiin yhdeksi luovan talouden kasvua turvaavaksi käytännön toimenpiteeksi. Demotuilla kehitetään uusia luovaan osaamiseen perustuvia tuotteita, menetelmiä, palveluja ja kulttuurisisältöjä. Tuen avulla yritykset saavat tuotekehityksensä käyntiin ja voivat esitellä demojaan esimerkiksi potentiaalisille yksityisille rahoittajille.
Elokuva-alan tulevaisuutta uhkaa vaikea markkinatilanne ja alaan kohdistuvat säästöpaineet. Useimmissa verrokkimaissamme on kansalliset elokuvan kehittämisohjelmat, mutta Suomesta tällainen puuttuu. AVEKin Kehittämö-ohjelma paikkaa tätä tilannetta ja synnyttää kotimaisen elokuvan tulevaisuuden tekijöitä sekä vahvistaa kotimaisen elokuvan laatua ja vientipotentiaalia.
Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuutta edistettävä tekijänoikeuksia kunnioittaen
Tekijöillä ja muilla oikeudenhaltijoilla on lakiin perustuva oikeus saada korvaus siitä, kun tekijänoikeuden suojaamia, digitoituja aineistoja avataan verkossa yleisön saataville. Tällä hetkellä kulttuuriperintölaitosten määrärahat ovat riittämättömät tekijänoikeuskorvausten turvaamiseksi.
Toimiva tekijänoikeusinfrastruktuuri mahdollistaa lisensioinnin
Luotettava tieto teosten tekijä- ja oikeuksienhallinnasta on keskeinen osa toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää, ja sen merkitys korostuu erityisesti digitaalisessa toimintaympäristössä ja tekoälyn aikakaudella. Tällä hetkellä käytössä ei ole yhteistä infrastruktuuria, jonka avulla olisi helppo tunnistaa, kuka voi myöntää luvan tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttöön, millä ehdoilla käyttö on sallittua tai onko oikeudenhaltija pidättänyt oikeutensa johonkin käyttöön. Tekijänoikeustiedon hallinnointiin ja tekijänoikeusinfrastruktuurin kehittämiseen onkin varattava opetus- ja kulttuuriministeriölle riittävät määrärahat.
Satsaus kulttuuriin vahvistaa kasvua ja kriisinkestävyyttä
Kulttuurilla ja luovilla aloilla on merkittävä kasvupotentiaali, jota hyödynnetään edelleen vähän. Kulttuurin rahoituksen osuus valtion talousarviosta on 0,6 %, mikä on selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Kulttuurialan kasvu vahvistaa taloutta, hyvinvointia ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Kulttuurin rahoitusta on siksi vahvistettava asteittain kohti yhtä prosenttia.
