Ministeri Andersson puhui Kopioston järjestämässä ”Oppivelvollisuuden laajennus ja maksuttomuus” –seminaarissa marraskuun puolivälissä. Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle on tämän hallituskauden keskeisin koulutuspoliittinen uudistus ja sitä koskeva laki on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa vielä tämän vuoden puolella.
Anderssonin mukaan on selvää, ettei pelkän perusopetuksen tarjoaminen enää nykypäivänä riitä. ”Vähimmäisosaamistaso, jonka jokainen nuori tarvitsee pärjätäkseen tämän päivän yhteiskunnassa, työelämässä ja laajemminkin aktiivisena kansalaisena, on toisen asteen koulutus. Silloin on loogista, että päivitämme myös oppivelvollisuutta tämän mukaisesti”, ministeri sanoi.
Keskeinen osa uudistusta on toisen asteen koulutuksen nykyistä laajempi maksuttomuus. ”Jatkossa sen sijaan että opiskelija itse joutuisi vastaamaan oppimateriaalien, tarvikkeiden ja työvälineiden hankinnasta, nämä siirtyvät yhteiskunnan vastuulle”, Andersson kertoi.
Opiskelun maksuttomuudella halutaan lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja antaa jokaiselle nuorelle, varallisuustasosta riippumatta, mahdollisuus toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Käytännössä toisen asteen oppimateriaalien hankinnasta vastaa jatkossa koulutuksen järjestäjä eli esimerkiksi kunta.
Valtio tukenut avoimien oppimateriaalien tuottamista
Oppimateriaalien hankkiminen ja tarjoaminen toiselle asteelle merkitsee koulutuksen järjestäjälle uusien toimintamallien luomista ja kehittämistä. ”Näitä toimintamalleja on jo kehitetty erityyppisissä pilottihankkeissa ja niistä on myös käytännön kokemuksia kuntatasolla”, Andersson korosti.
Opetushallitus myönsi vuoden 2018 lopussa valtionavusta yhteensä 19 pilottihankkeelle. Niiden tavoitteena oli alentaa toisen asteen koulutuksesta opiskelijoille aiheutuvia kustannuksia.
Pilottihankkeiden yhtenä painopistealueena oli digitaalisten oppimateriaalien ja materiaalipankkien kehittäminen lukio- ja ammatilliseen koulutukseen. Ministeri kertoi lukio-opetukseen tuotetun kokonaisia kursseja tai niiden osia 14 oppiaineeseen ja 56:een eri kurssiin. Näiden lisäksi piloteissa syntyi erilaisia kurssiriippumattomia materiaaleja kuten alkutasotesti, digioppimisen kurssi ja yrittäjyyskurssi. Ammatillisessa koulutuksessa materiaalia on tuotettu kaikkiin yhteisiin tutkinnon osiin sekä 19:ään eri ammatillisen perus- tai ammattitutkinnon ammatillisiin osiin.
Anderssonin mukaan uudistuksessa on huomioitava myös opetushenkilöstön osaaminen. Hänen mukaansa on erityisen tärkeää, että oppimateriaalin hankinnan suunnittelua tehdään yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa.
”Oppivelvollisuuslain uudistukseen sisällytettiin velvoite siitä, että opetushenkilöstöä tulee kuulla ennen oppimateriaalin hankintaa. Haluamme ottaa huomioon opettajien pedagogisen näkökulman ja osaamisen sekä heidän mahdolliset huomionsa valittaviin oppimateriaaleihin.”
Avointen oppimateriaalien kirjasto kokoaa aineistoja yhteen
Eri pilottihankkeissa tuotetun materiaalin ensisijainen julkaisualusta on valtakunnallinen Avointen oppimateriaalien kirjasto. Myös se on valtion rahoittama: koulutustoimijoiden kanssa yhteistyössä kirjastoa ovat kehittäneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. Avointen oppimateriaalien kirjastossa voi julkaista kaikkien koulutusasteiden sisältöjä sekä etsiä ja muokata avoimia sisältöjä.
”Suomessa tuotetaan runsaasti valtion rahoittamia avoimia oppimateriaaleja eri hankkeissa ja oppilaitoksissa”, Andersson korosti. Tavoitteena on, että Avointen oppimateriaalien kirjasto jatkossa kokoaa yhteen kaikki avoimet oppimateriaalit ja siten helpottaa niiden löytämistä ja käyttöä.
Ministerin mukaan paperiset ja digitaaliset oppikirjat ovat kuitenkin jatkossakin keskeinen osa opiskelijoille tarjottavaa materiaalia.
Koronapandemia ei saa siirtää uudistusta
Ensimmäinen laajennetun oppivelvollisuuden piiriin tuleva ikäluokka aloittaa toisen asteen koulutuksen jo syksyllä 2021. Ministeri Anderssonille suunnitellussa aikataulussa pysyminen on sydämen asia.
”Emme hallituksessa ole valmiita koronapandemian takia siirtämään tätä keskeistä uudistusta. Koska uudistus tulee voimaan ikäluokka kerrallaan, alkaen syksystä 2021, on uudistus saatu kolmen ikäluokan osalta toimeenpantua vasta vuonna 2024. Siirto eteenpäin siirtäisi myös uudistuksen myönteiset vaikutukset eteenpäin tämän vuosikymmenen toiselle puoliskolle.”
Andersson halusi myös korostaa, ettei koskaan ole liian myöhäistä oppia uutta. Vaikka varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa jokin olisi hoidettu huonosti, uskoo ministeri vankasti, että 16−17-vuotiaille pitää olla tarjolla lisää mahdollisuuksia oppia uusia asioita.
”Oppivelvollisuusuudistuksella haluamme viestiä nuorille, että jokainen nuori on tärkeä ja jokaisen panosta ja osaamista tarvitaan suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen”, Andersson kiteytti.
Teksti: Ria Korkiakangas & Maria Bregenhøj
Kuva: Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia