Vitsien keksiminen ei ole synnynnäinen taito vaan käsikirjoittamisen taidetta. Näin ajattelevat kokeneet tv-huumorin käsikirjoittajat Yasir Gaily ja Jukka Lindström. Heidät tunnetaan muun muassa Ylen Kovan viikon illan käsikirjoittajina – ja Lindström lisäksi sarjan juontajana.
”Käsikirjoittaminen on superkivaa duunia, koska siinä ollaan kielen kanssa tekemisissä. Se on jatkuvaa pientä pulman ratkaisua, miten jokin asia kannattaa sanoa, että se toimii. Vitsien kirjoittamisessa on myös se hauska puoli, että yleisöltä saa heti palautteen”, Gaily pohtii.
”Käsikirjoittamisessa minua kiehtoo omien koomisten mielikuvien välittäminen sanojen avulla siten, että yleisö purskahtaa nauruun. Minua kiinnostaa myös se, miten voi kirjoittaa sellaista tekstiä jonkun ihmisen suuhun, että se vaikuttaa siinä hetkessä keksityltä”, Lindström jatkaa.
Kovan viikon ilta perkaa ajankohtaisia puheenaiheita viikon varrelta viihteeksi paketoituna. Käsikirjoittajat nauttivat ohjelman tekemisestä, koska se on niin tiiviisti ajassa kiinni.
Viihdeohjelmaan on lainattu elementtejä amerikkalaisesta ja brittiläisestä talk show -perinteestä, mutta Lindströmin ja Gailyn mukaan se ei ole suora kopio mistään.
Ohjelmaa on tehty keväästä 2023 saakka, ja sen runko on säilynyt pitkälti ennallaan. Eniten käsikirjoittajilta vaativat työtä jakson aloittava monologi, välissä ja lopussa olevat vitsit sekä vieraan haastattelu. Paneelikeskustelut ovat vapaamuotoisempia osuuksia ilman tarkkaa käsikirjoitusta.
”Periaatteena on ollut se, että Kovan viikon illasta tehdään mahdollisimman hauska mutta niin, että se pysyy riittävästi todellisuudessa kiinni. Ohjelma on luokiteltavissa poliittiseksi satiiriksi, mutta me luokittelemme sen ehdottomasti myös viihteeksi”, Gaily toteaa.
Kovan viikon ilta voitti Vuoden käsikirjoitus- ja Vuoden viihdeohjelma -palkinnot Venla-gaalassa tammikuussa. Käsikirjoittajakaksikko iloitsee, että tällä kertaa juuri komediallisen ohjelman käsikirjoitus palkittiin. Aina huumorivetoisia käsikirjoituksia ei muisteta arvostaa samalla lailla kuin draamaa.
Vitsit hioutuvat timanteiksi käsikirjoitustiimin hyppysissä
Millaista viihdesarjan käsikirjoittaminen sitten käytännössä on? Gailyn ja Lindströmin lisäksi Kovan viikon iltaa käsikirjoittavat Anders Helenius, Ursula Herlin ja Janne Zareff. Käsikirjoitustiimiä täydentävät taustatoimittajat Sara Vainio ja Katriina Kettunen.
Isossa tekijäporukassa jokainen pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan.
28-minuuttisen jakson käsikirjoittaminen vaatii viikon verran työaikaa. Iso osa työstä on kuitenkin epämuodollista, kun käsikirjoittajat seuraavat valtakunnan medioita ja bongailevat päivänpolttavia uutisia ja yhteiskunnallisia keskustelunaiheita.
”Työpäivä alkaa tyypillisesti kokouksella, joka voi olla joko vapaata keskustelua tai keskustelua tietystä aiheesta. Brainstormaus saattaa johdattaa jonnekin, mitä kukaan meistä ei olisi yksin keksinyt”, Lindström kertoo ja lisää:
”Brainstormaus on hirveän hauska vaihe, kun kaikki mahdollisuudet ovat vielä ilmassa. Minulla on kuitenkin aina takaraivossa huoli, että jalokivet pitää pystyä ottamaan talteen suoraan lennosta.”
Kun jostain aiheesta kehkeytyy vitsikulma, joko käsikirjoittaja tai taustatoimittaja alkaa penkoa, mitä muuta aiheesta on kerrottu. Vitsin taustaoletuksen täytyy pitää paikkansa tai muuten vitsi ontuu eikä sitä voi käyttää. Toisinaan vitsiä hiotaan pitkään tai siitä kirjoitetaan eri versioita.
”Toisin kuin vaikkapa luonnontieteissä, huumorin käsikirjoittamisessa ei ole yhtä objektiivista totuutta. Joskus voi olla vaikeaa todistaa, että tämä on hauskempi vitsi kuin tuo. Yleensä kuitenkin saavutamme jonkinlaisen konsensuksen”, Gaily mainitsee.
Loppuviikosta ohjelman palaset alkavat loksahtaa kohdilleen. Perjantaina aikapaine auttaa pusertamaan käsikirjoituksen valmiiksi ennen lauantai-illan show’ta.
Käsikirjoitusta luetaan uudestaan ja uudestaan, jotta vitsit varmasti toimivat. Koska vitseissä on paljolti kyse sanojen rytmistä, sanamuotoja saatetaan viilata antaumuksella.
”Lopuksi pitää varoa, ettei tapa vitsejä. Kun käsistä on lukenut sen 17 kertaa, niin saattaa miettiä, onko tämä enää edes hauska vitsi. Silloin täytyy muistaa, että kun maanantaina Yasir kertoi vitsin ensimmäistä kertaa, niin me kaikki nauroimme ääneen”, Lindström huomauttaa.
”Liioittelematta saatamme nauraa yhden työpäivän aikana 100 kertaa. Se tekee ihmiselle hyvää”, Gaily virnistää.
Nokkela satiiri puraisee mutta ei iske turhan päiten vyön alle
Poliittisen satiirin käsikirjoittamisessa faktat täytyy aina tarkistaa. Käsikirjoittajan tulee tietää, miksi joku teki tai sanoi jotakin. Vitsit pohjautuvat totuuteen, eikä niitä keksitä keksimällä. Ohjelmalla ei myöskään ole minkäänlaista poliittista ideologiaa, Gaily ja Lindström vakuuttavat.
Vitsien kirjoittamiseen on olemassa erilaisia metodeja. Usein räikeistä ristiriitaisuuksista kumpuaa herkullisia vitsejä. Kun idealistinen poliitikko joutuu luopumaan periaatteistaan ja tekemään kompromisseja, siinä on käsikirjoittajien mielestä auttamatta jotakin koomista.
”Paras neuvo satiirin tekijältä poliitikolle on, että älä tee niin kuin Juha Sipilän hallituksen ministerit tekivät. He menivät valokuvaan kyltin kanssa, jossa luki ’koulutuksesta ei leikata’ ja sitten kuitenkin leikkasivat siitä heti. Se oli kuin itselle tehty ansa”, Lindström hymähtää.
Jos taas jonkin aiheen taustalla on aitoa tuohtumusta, se pitää jalostaa kepeäksi vitsiksi. Joskus huumoria saattaa irrota siitä, että vitsissä ollaan raivoissaan ikään kuin mitättömästä asiasta.
”Vitsin voi myös rakentaa ensimmäisestä huvittavasta mielikuvasta, mutta lopuksi pitää kertoa, miten asia oikeasti meni. Näin yleisö ei saa enää naurujaan takaisin”, Gaily kertoo.
Toisinaan komiikka syntyy hetkessä, kun vitsejä ei ole käsikirjoitettu tarkasti etukäteen. Kovan viikon illan keskusteluosuuksissa panelistit ovat miettineet vitsinsä suurin piirtein valmiiksi, mutta kukaan ei tiedä ennakkoon toisten vitsejä.
”Kun itse kuulen lähetyksessä ensimmäisen kerran panelistien vitsejä, ne naurattavat aidosti. Keskustelu aiheuttaa väistämättä muutenkin spontaaneja reaktioita, mikä on hirveän tärkeää ohjelman kannalta”, Lindström painottaa.
Vitsin esitystavalla on iso merkitys, jotta se naurattaa. Lindströmin ja Gailyn mukaan Kovan viikon ilta on kuin videoilla, kuvilla ja lehtileikkeillä rikastettua stand upia – joskin televisiossa vitsien pitää olla napakampia. Poliittiset vitsit heräävät eloon visuaalisten elementtien avulla.
Kopiostolla on myös psykologinen merkitys eli ikään kuin ’someone is looking out for me’.
Yasir Gaily
Tunnetusti poliitikoilla on valtaa julkisina päätöksentekijöinä, joten heitä on mahdollista kritisoida. Mutta onko poliittisessa satiirissa jonkinlaisia rajoja, joita käsikirjoituksessa ei ylitetä?
”Olemme miettineet tätä paljonkin, mutta emme ole kirjoittaneet ylös mitään sääntöjä. Ajattelisin, että ihmisiä ei ole oikeasti tarkoitus loukata henkilökohtaisesti. Jos jollakulla on omassa elämässään erityisiä surun aiheita, niin emme me sinne lyö ollenkaan”, Gaily muotoilee.
”Satiiri voi olla joskus niin ilkeää, että se ei edes ole enää hauskaa. Kovan viikon ilta on kuitenkin Ylen lauantai-illan viihdeohjelma, joten meidän pitää olla aika hyväntuulisia. Vitsit saavat olla purevia, mutta niiden pitää jäädä naurun puolelle”, Lindström täydentää.
Kopiosto-korvaukset vaikuttavat suoraan käsikirjoittajien tulotasoon
Suomessa tekijänoikeuslaki ei anna suojaa vitseille tai muille kerrotuille tarinoille, mutta niiden esitystapaa tekijänoikeus koskee. Periaatteessa saman jutun voi siis kertoa uudelleen mutta eri muodossa.
”Jos oma vitsini pöllittäisiin tai pantaisiin kiertoon, niin kyllähän se ärsyttäisi”, Lindström tokaisee.
Kovan viikon ilta hyödyntää suoraan toimittajien tekemää työtä, sillä ajankohtaiset uutiset ovat ohjelman tärkeintä polttoainetta.
”Yksi keskeinen satiirin väline on parodia. Niinpä törmäämme usein siihen, voimmeko käyttää vaikkapa jotain kuvaa ohjelmassa. Tekijänoikeuksien selvittämiseksi pitää tehdä aika paljon duunia”, Lindström havainnollistaa.
Tekijänoikeusjärjestönä Kopiosto pitää huolta luovan alan tekijöistä. Se maksaa tekijöille ja esittäville taiteilijoille tekijänoikeuskorvauksia televisio- ja radio-ohjelmien jälkikäytöstä. Myös Gaily ja Lindström ovat saaneet käsikirjoittajan työstään Kopiosto-korvauksia.
”Kopiosto on ollut mukana elämässäni jo yli neljännesvuosisadan. Minulla on Av-tekijän extranetissä jo 986 kohdetta eli tv-ohjelmien jaksoa, joista olen saanut korvauksia. Odotan, että tuhat menisi pian rikki”, Gaily naurahtaa ja lisää:
”En suunnittele talouttani Kopiosto-korvausten varaan, mutta sitten kun niitä tulee, niin onhan se tosi kiva yllätys. Kopiostolla on myös psykologinen merkitys eli ikään kuin ’someone is looking out for me’.”
Suorien Kopiosto-korvausten lisäksi Lindström on saanut aikoinaan Koulutusrahasto KOURAn apurahaa. Vuonna 2023 Kovan viikon illan tekijät palkittiin myös KOURAn kunniamaininnalla. Molemmat rahoitetaan Kopioston KOURAlle siirtämistä opetuskäytön korvauksista.
Av-alan ammattilaisille maksetaan valtion budjetista korvausta siitä, että tv-ohjelmia tallennetaan yksityiseen käyttöön. Kyseessä on EU-direktiivissä säädetty yksityisen kopioinnin hyvitys, jonka määrän hallitus puolitti vuoden 2025 alussa. Kopioston tilittämissä hyvityskorvauksissa pudotus näkyy ensi vuonna.
”Olen ollut monta vuotta onnekkaassa asemassa, koska minulla on ollut aika paljon töitä. Tiedän kuitenkin, että av-alalla on tosi paljon käsikirjoittajia, joilla on hyvin pienet tulot. Jos Kopiosto-korvauksista leikataan, se voi olla konkreettinen ja tuntuva menetys monelle”, Gaily miettii.
Suomalainen televisioviihde kaipaa lisäsatsauksia käsikirjoittamiseen
Millaista tv-käsikirjoittajan työ on Suomen kaltaisessa pienessä maassa? Gaily näkee, että Suomessa televisio-ohjelman on tavoitettava kerralla iso prosentti väestöstä, jotta se keräisi mainitsemisen arvoisia katsojalukuja. Tämä vaikuttaa ohjelman käsikirjoittamiseen.
”Pieni markkina tarkoittaa sitä, että ohjelman pitää vedota aika isoon osaan populaatiosta. Tällöin joku saattaa kritisoida, että tässä tehdään jotain ikään kuin helposti. Tämä on kuitenkin käytännön realiteetti, jos halutaan, että riittävän moni ymmärtää vitsit ja saa ohjelmasta jotain irti.”
Esimerkiksi Yhdysvaltojen tv-bisneksessä tilanne on hyvin toisenlainen: pienikin osuus väestöstä riittää tekemään ohjelmasta huikean hitin. Yhdysvalloissa huipputason käsikirjoittajien välillä on kuitenkin mieletön kilpailu verrattuna Suomeen.
”Se, mikä erottaa Kovan viikon illan Amerikan verrokeista, on 10 miljoonaa dollaria”, Lindström kuittaa viitaten Yhdysvaltojen massiiviseen yleisöön ja mittaviin mainosrahoihin.
Lindström ja Gaily muistuttavat, että tv-ohjelmat eivät synny itsestään. Hyvä ohjelma pohjautuu hyvään käsikirjoitukseen, ja sen työstäminen vaatii aikaa, rahaa ja osaamista. Silti käsikirjoittajien palkkioissa kitsastellaan edelleen.
Käsikirjoittajat kokevat, että av-alalla on meneillään jonkinasteinen lama. Tv-ohjelmien tekeminen ei ole yhtä kannattavaa kuin aikaisemmin. Jos av-alalta leikataan, mitä se tarkoittaa suomalaisen televisioviihteen menestykselle?
”Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta verrokit on kansainvälisten suoratoistopalvelujen isolla rahalla tehtyä huippulaatua. Siksi Suomessa pitäisi laittaa rahaa siihen, että pystymme tekemään luovasti pienellä budjetilla parempaa kamaa”, Lindström arvioi.
Kaksikko toivoo, että käsikirjoittajien kouluttamiseen saataisiin tulevaisuudessa lisää systemaattisuutta. Nyt etenkin moni viihteen ja huumorin käsikirjoittaja on pitkälti itse oppinut.
”Vielä on paljon tekemistä, että saisimme lisää hyviä käsikirjoittajia viihteeseen. On koomista, että samaan aikaan monen käsikirjoittajan on vaikeaa löytää töitä ja monen ohjelman on vaikeaa löytää hyviä käsikirjoittajia”, Gaily päättää.
Teksti: Nelli Leppänen
Kuvat: Riitta Supperi
