1940-luku kertoo ajasta sodasta rauhaan
1940-luvun tapahtumat olivat noin neljän miljoonan asukkaan Suomessa historiallisesti käänteentekeviä. Pienimmässäkin paikallislehdessä kerrottiin sotavuosien käänteistä ja rauhanneuvotteluista.
Sanomalehtien kautta voi seurata sodanjälkeisen Suomen kehittymistä kohti hyvinvointiyhteiskuntaa. Elintarvikkeiden säännöstely jatkui vielä 1950-luvun puolelle, mutta pitkä talouskasvu ja jälleenrakentamisen aika loivat hyvät edellytykset yhteiskunnan kehitykselle. Suuret ikäluokat syntyivät sotien jälkeen, ja 1940-luvulla toteutettiin joitakin merkittäviä perhepoliittisia uudistuksia kuten esim. lapsilisät. Vuosikymmenen aikana säädettiin myös työhön liittyvää lainsäädäntöä kuten työehtosopimuslaki. Lehdissä näkyy raskaiden sotavuosien jälkeen kulttuurin kysynnän ja tarjonnan kasvu koko yhteiskunnassa.
”Suomen ruotsinkielinen lehdistö poikkesi 1940-luvulla sisällöltään joissakin asioissa selvästi suomenkielisestä lehdistöstä, koska yhteydet Ruotsiin olivat tiiviimmät ja ruotsinkieliseen lehdistöön kohdistunut sensuuri vaikuttaa olleen lievempi. Siksi on hyvin tervetullutta, että tämän aineiston käyttö helpottuu”, toteaa Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander.
Merkittävä säätiörahoitus mahdollistaa lehtien nopean digitoinnin
“Ruotsinkielisten sanomalehtien digitointi on tähän mennessä suurin yhteistyöprojektimme. Projekti tuottaa laajan yhtenäisen aineistokokonaisuuden, jolla on huomattava merkitys tutkimukselle. Nyt avoimeen käyttöön avatut 1940-luvun lehdet tuottavat varmasti paljon iloa myös sukututkijoille ja muille historian harrastajille”, kertoo palvelujohtaja Johanna Lilja Kansalliskirjastosta.
Kun kolmivuotinen projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, on liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua saatavilla digitaalisesti. Aineistot avataan käyttöön yhteistyössä Kansalliskirjaston, Svenska litteratursällskapet i Finlandin (SLS), Ålands landskapsarkiven, Pressarkivföreningen ja Kopioston kanssa.
”On merkittävää, että sodan ajan ruotsinkieliset lehdet saadaan tutkimuksen ja kansalaisten vapaaseen käyttöön verkon kautta ja osaksi yhteistä muistiamme. Digitointihanke on edennyt erittäin hyvin aikataulussaan ja 1950-luvun digitoitua aineistoa tulee käyttöön vapaakappalekirjastojen ja yhteistyöarkistojen kautta sitä mukaan, kun digitointi edistyy”, sanoo SLS:n arkistonjohtaja Kristina Linnovaara.
Projektia rahoittavat kahdeksan eri rahastoa ja säätiötä yhteensä 1,85 miljoonalla eurolla. Rahoittajia ovat Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska folkskolans vänner ja Harry Schaumans Stiftelse.
”Olemme ilolla mukana mahdollistamassa ruotsinkielisten sanomalehtien tarjoamista näin laajasti asiakaskäyttöön. Samalla varmistamme, että sanomalehtien tekijät ja kustantajat saavat heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset teostensa käytöstä”, sanoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen.
Digitoidut lehdet asiakaskäytössä
1771-1939
- kaikki Suomessa julkaistut digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet ovat avoimessa verkkokäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kautta
- yhteensä 685 lehtinimekettä, 6,1 miljoonaa sanomalehtisivua
1940-1949
- kaikki Suomessa julkaistut digitoidut ruotsinkieliset sanomalehdet ovat avoimessa verkkokäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kautta vuoden 2026 loppuun asti
- uusia käyttöön avattuja ruotsinkielisiä 1940-luvun sanomalehtiä on yhteensä 39 lehtinimekettä ja yli 200 000 sanomalehtisivua
1950-2018
- kaikki Suomessa julkaistut digitoidut ruotsinkieliset sanomalehdet ajalta 1950-2018 ovat paikalliskäytössä seuraavissa arkistoissa, sitä mukaa kun lehtien digitointi etenee
- Kansalliskirjasto ja muut vapaakappalekirjastot
- Svenska litteratursällskapet, Helsinki ja Vaasa
- Brages Pressarkiv, Helsinki
- Ålands landskapsarkiv, Maarianhamina
- yhteensä 38 lehtinimekettä, yli miljoona sanomalehtisivua
1950-2018
- Kansalliskirjasto ja Kopiosto ovat sopineet oikeudesta välittää kokoelmiinsa sisältyviä digitaalisia sanoma- ja aikakauslehtiä tutkimuskäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kautta ainakin vuoden 2022 loppuun.
1771-2021
- kaikki Suomessa julkaistut digitoidut, sekä suomen- että ruotsinkieliset, lehdet ovat lakisääteisesti paikalliskäytössä Kansalliskirjastossa, Eduskunnan kirjastossa sekä viidessä muussa vapaakappalekirjastossa
- yhteensä 893 lehtinimekettä, 12,7 miljoonaa sivua
*lehtinimekkeiden ja sanomalehtisivujen määrä 1.1.2022
Linkkejä
- digi.kansalliskirjasto.fi https://digi.kansalliskirjasto.fi
- Vapaakappalekirjastot ja vapaakappaleaineistojen käyttö https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto#vapaakappaleaineistojen-kaytto
- Svenska litteratursällskapet i Finland https://www.sls.fi/sv
- Brages pressarkiv https://www.bragespressarkiv.fi/
- Ålands landskapsarkiv http://www.arkivet.aland.fi/
- Lisätietoja projektista https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/yhteistyo-ja-kumppanuudet/projektit
Lisätietoja
Yhteyspäällikkö Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto
Puh. 050 318 2320, pirjo.karppinen(at)helsinki.fi
Arkistonjohtaja Kristina Linnovaara, Svenska litteratursällskapet i Finland
Puh. 040 168 8088, kristina.linnovaara(at)sls.fi
Johtaja Juha Jukkara, Kopiosto
Puh. 09 4315 2346, juha.jukkara(at)kopiosto.fi
