Tekijänoikeudet ovat luovuuden kannuste, teosten tekemisen mahdollistaja, investointien ja tuotantojen suoja sekä tärkeä osa tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden ansaintaa. Tämä nostetaan esiin kulttuuripoliittisessa selonteossa, josta lausuimme sivistysvaliokunnalle.
Luovaa taloutta vahvistetaan pitämällä tekijänoikeuslaki ajan tasalla myös teknologisten murrosten keskellä. Digitalisaatio ja generatiivisten tekoälysovellusten nopea kehitys haastavat luovan alan toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi CISACin tutkimuksen mukaan generatiivinen tekoäly rikastuttaa teknologiayrityksiä ja vaarantaa samalla luovan alan ammattilaisten tulot seuraavan viiden vuoden aikana. Ajantasaisella lainsäädännöllä varmistetaan, että luovan alan kasvupotentiaali voi toteutua.
Selonteon mukaan tekijänoikeusjärjestelmää on kehitettävä niin, että tekijöiden taloudelliset ja moraaliset oikeudet turvataan, ja lainsäädäntö tukee oikeuksien tehokasta lisensointia sekä ansaintalogiikoiden innovatiivista kehittämistä.
Laissa onkin varmistettava tekijöiden yksinoikeus teoksiinsa sekä kehitettävä tapoja myöntää lupia kollektiivisesti. Luovan työn tekijöillä on oltava oikeus päättää siitä, miten heidän teoksiaan käytetään sekä saada tästä käytöstä asianmukaista korvausta. Kollektiivinen lupa puolestaan tarkoittaa sitä, että tekijänoikeusjärjestö myöntää kattavan luvan edustamiensa tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden teosten käyttämiseen. Näin yhteiskunnassa voidaan hyödyntää suuriakin määriä teoksia kustannustehokkaasti ja vaivattomasti eri käyttötilanteissa.
Tekijänoikeuslakiin tarvittavat muutokset eivät rasita julkista taloutta
Kulttuuripoliittisen selonteon vision toteutumiseksi toimenpiteisiin on ryhdyttävä jo käynnissä olevan vaalikauden aikana. Tekijänoikeuslain osittainen uudistaminen tukisi selonteon ja hallituksen tavoitetta eri toimialojen kasvumahdollisuuksien hyödyntämisestä.
Seuraavien rakenteellisten muutosten toteuttaminen lakiin eivät edellyttäisi julkisia varoja:
- Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän ripeä uudistaminen
Yksityisen kopioinnin hyvitys on lain ja EU-direktiivin edellyttämä korvaus siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida teoksia omaan käyttöönsä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa selvityksessä hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko esittää hyvitysjärjestelmän muuttamista budjettirahoitteisesta tallennuspohjaiseksi. Tässä järjestelmässä hyvitys kerättäisiin tallennuslaitteista, kuten matkapuhelimista, tableteista ja tietokoneista.Tallennuspohjainen järjestelmä on käytössä myös kaikissa muissa EU-maissa. Selvityksen mukaan Suomen nykyinen budjettirahoitteinen järjestelmä on EU-oikeuden ja direktiivien vastainen, minkä vuoksi se olisi ripeästi muutettava. Jatkoselvitykset ja lakimuutosten valmistelu onkin käynnistettävä välittömästi. - Kollektiivinen lupa teosten hyödyntämiseen tekoälyn kouluttamisessa
Generatiiviset tekoälysovellukset ovat tämän vaalikauden aikana kehittyneet huimalla vauhdilla, mikä edellyttää nopeaa reagointia sääntelyssä. Tällä hetkellä luovia teoksia käytetään luvatta kielimallien kouluttamiseen eivätkä tekijät saa korvauksia teostensa käytöstä.Ratkaisuna tilanteeseen toimisi tekijänoikeuslakiin säädettävä laajennettu kollektiivinen lupa eli sopimuslisenssi tekoälymallien kouluttamiseen. Näin tekoäly-yrityksille voisi tarjota kattavia ja oikeusvarmoja lupia teosten käyttöön, ja oikeudenhaltijat saisivat käytöstä asianmukaisen korvauksen.
- Tekijänoikeusjärjestöille oikeus edustaa tekijöitä oikeudenkäynnissä
Korkein oikeus totesi syksyllä antamassaan tuomiossa, ettei tekijänoikeusjärjestöillä ole asiavaltuutta eli oikeutta ryhtyä omissa nimissään ajamaan loukkauskannetta edustamiensa tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden puolesta.Yksittäisellä tekijällä on hyvin harvoin tosiasiallisia mahdollisuuksia ja resursseja valvoa oikeuksiaan silloin, kun hänen tekijänoikeuksiaan loukataan. Tekijänoikeusjärjestöjen yksi keskeisimmistä tehtävistä on valvoa ja panna täytäntöön edustamiensa oikeudenhaltijoiden oikeuksia. Tämä oikeudellinen ongelma on ratkaistava pikaisesti lain muutoksella.
- Investointivelvoite kotimaisen audiovisuaalisen tuotannon tukemiseen
Kotimaisten av-tuotantojen rahoituspohjaa tulisi laajentaa ottamalla käyttöön AVMS-direktiivin investointivelvoite. Sen perusteella suoratoistopalvelujen tarjoajien tulisi osallistua Suomessa tuotettavan eurooppalaisen sisällön rahoittamiseen.Tällä hetkellä kotimainen av-ala on kriisissä. Direktiivin mahdollistamalla velvoitteella varmistettaisiin kotimaisen tuotannon kilpailukyky ja viennin kasvu sekä edistettäisiin av-alan kehittymistä. Sen työllistävä ja alaa elvyttävä vaikutus on merkittävä.
