Muutosten taustalla ovat EU:n tekijänoikeusdirektiivi ja verkkolähetysdirektiivi, joita nyt tuodaan osaksi Suomen lainsäädäntöä. Direktiivien päämääränä on luovan alan tekijöiden aseman parantaminen, lainsäädännön päivittäminen vastaamaan modernin, digitaalisen yhteiskunnan vaatimuksia sekä lakien yhdenmukaistaminen EU-maiden kesken. Nykyisessä hallituksen esityksessä toteutuu direktiivien tavoitteet: laki turvaa tekijöiden oikeudet digiajassa huomioiden myös teosten käyttäjien uudet tarpeet.
Opetukseen käyttölupia täydentävä lainsäännös
Mikäli käyttölupaa ei ole saatavilla, teosta on jatkossa mahdollista käyttää opetuksen havainnollistamiseksi uuden laissa säädetyn rajoituksen nojalla.
Uusi laki säilyttää sopimuslisenssin edelleen ensisijaisena teosten käytön mahdollistajana, ja uusi rajoitussäännös toimii sopimuslisenssien varaventtiilinä. Rajoituksen nojalla opettajan on mahdollista käyttää myös sellaisia teoksia opetuksen havainnollistamiseksi, joiden osalta sopimuslisenssiä tai muuta käyttölupaa ei ole lainkaan tai helposti saatavilla. Rajoitussäännös ei kuitenkaan koske nuotteja eikä koulutusmarkkinoille suunnattuja teoksia.
Ehdotettu ratkaisu luo oikeusvarmuutta opettajalle, ja samalla turvataan teosten tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden sopimusvapaus ja korvausoikeus.
Ehdotetussa lainkohdassa säädetään myös korvausoikeudesta, jonka nojalla tekijällä on oikeus korvaukseen rajoituksen nojalla tapahtuvasta käytöstä. Korvauksen maksaa valtio tekijöitä edustavan organisaation välityksellä. Korvausoikeus tulisi kuitenkin voimaan vasta siirtymäajan jälkeen, kun on ensin selvitetty, miten paljon ja millaisia teoksia käytetään rajoitussäännöksen nojalla.
Lehtikustantajan kanssa sovittava verkkosisältöjen käytöstä
Uusi laki säätää uudesta lehtijulkaisun kustantajaa koskevasta lähioikeudesta. Sen nojalla lehtikustantajalla on yksinoikeus määrätä julkaisunsa kappaleiden tai niiden osien valmistamisesta ja yleisölle välittämisestä ansiotarkoituksessa.
Uuden lain myötä mediaseuranta- ja uutiskoostepalvelut eivät enää voi hyödyntää korvauksetta lehtikustantajien verkkosisältöjä. Edellä mainittuja palveluja hyödyntävät kansalaiset eivät yleensä käy lukemassa juttuja alkuperäislähteessä, vaan saavat sisällöstä hyödyn suoraan mediaseuranta- ja uutiskoostepalvelusta.
Jatkossa sisällön käyttämisestä on sovittava lehtikustantajan kanssa. Lehtijulkaisuun sisältyvän teoksen tekijällä on myös oikeus asianmukaiseen osuuteen lehtikustantajan yksinoikeuden nojalla saamista tuloista.
Uusi lähioikeus ei rajoita yksityistä ei-kaupallista käyttöä, eikä sitä myöskään sovelleta hyperlinkittämiseen. Yksinoikeuden ulkopuolelle jäävät myös lehtijulkaisujen yksittäiset sanat tai hyvin lyhyet otteet. Hallituksen esitys katsoo kuitenkin lehtien otsikot pituudesta riippumatta lehtijulkaisujen olennaisiksi ja kaupallisesti merkityksellisiksi osiksi, minkä johdosta niitä ei suljeta suojan ulkopuolelle.
Lehtikustantajan lähioikeus on voimassa kaksi vuotta sen vuoden päättymisestä, jona lehtijulkaisu julkaistiin.
Arvokuilua kurotaan umpeen
Uuden lain myötä Facebookin ja YouTuben kaltaiset alustajätit eivät enää voi julkaista korvauksetta tekijänoikeudella suojattua materiaalia alustoillaan.
Tähän asti ongelmana on ollut, että alustapalvelut ovat voineet vierittää vastuun teosten luvattomasta käytöstä palvelun käyttäjille. Jatkossa tämä ei enää onnistu, ja palveluntarjoajat joutuvat vastuuseen, mikäli palvelun käyttäjä julkaisee palvelussa luvatta tekijänoikeuden alaista materiaalia.
Palveluntarjoaja kuitenkin välttyy vastuulta, mikäli se voi osoittaa, että se on tehnyt parhaansa lupien hankkimiseksi teosten käyttöön. Palveluntarjoajalla on myös velvollisuus toimia, mikäli se saa tekijältä teoksen yleisölle välittämistä koskevan esto- tai poistopyynnön. Sen on lisäksi parhaansa mukaan estettävä tekijöiden ennalta ilmoittamien teosten lataaminen luvatta palveluun ja reagoitava viipymättä tekijän tekemään poistopyyntöön.
Tekijänoikeudellisesti kyse on siitä, että jatkossa alustapalvelu katsotaan teoksen yleisölle välittäjäksi.
Muutos parantaa tekijän ansaintamahdollisuuksia. Lisäksi se turvaa myös kuluttajien asemaa, sillä vastuu lupien hankkimisesta teosten käyttöön on palveluntarjoajalla. Muutos ei kuitenkaan estä teosten käyttöä rajoitussäännösten, esimerkiksi sitaattioikeuden tai parodiapoikkeuksen nojalla.
Teoksia voi käyttää tekstin- ja tiedonlouhinnassa
Uusi laki sisältää uuden rajoituksen, jonka nojalla teoksia voi käyttää tieteellisessä tutkimuksessa tapahtuvassa tekstin- ja tiedonlouhinnassa.
Rajoituksen nojalla valmistettuja teoskopioita saa säilyttää yksinomaan tekstin- ja tiedonlouhintatarkoitusta varten, eikä niitä saa saattaa esimerkiksi yleisön saataviin. Tutkimusorganisaatiot ja kulttuuriperintölaitokset saavat säilyttää kopioita myös tutkimuksen todentamiseksi, kunhan ne ovat vain siihen oikeutettujen käyttävissä.
Tiedonlouhinnassa saa käyttää vain sellaisia teoksia, joihin on laillinen pääsy esimerkiksi avointa saatavuutta koskevien toimintaperiaatteiden tai tilauksen perusteella.
Rajoitus ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan oikeudenhaltija voi halutessaan pidättää oikeuden teoksensa käyttämiseen muussa kuin tieteellisessä tutkimuksessa tapahtuvassa tiedonlouhinnassa. Teosten käyttöä tieteellisessä tutkimuksessa tapahtuvassa tekstinlouhinnassa ei saa rajoittaa sopimuksella.
Kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten käyttö helpottuu
Kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten käyttö arkistoissa, museoissa ja kirjastoissa on ensisijaisesti mahdollista sopimalla siitä edustavan tekijänoikeusjärjestön kanssa uuden sopimuslisenssin nojalla.
Mikäli edustavaa sopimuslisenssijärjestöä ei ole jonkun teostyypin osalta olemassa, mahdollistaa laki kappaleen valmistamisen kaupallisesta jakelusta poistuneesta teoksesta. Kappaleen valmistaminen on mahdollista kuitenkin vain sellaisesta teoksesta, joka sisältyy laitoksen omaan kokoelmaan. Rajoitussäännöstä ei saa käyttää kaupallisen edun tavoittelemiseksi.
Teoksen valmistaminen rajoituksen nojalla edellyttää, että EU:n teollisoikeuksien virastolle tehdään ilmoitus vähintään kuusi kuukautta ennen teoksen käyttämistä.
Tietokone- ja videopeleistä saa valmistaa kappaleita rajoitussäännöksen nojalla vasta, kun pelin julkaisuvuodesta on kulunut seitsemän vuotta.
Rajoitussäännös ei kuitenkaan ole ehdoton. Tekijä voi halutessaan kieltää kappaleen valmistamisen teoksestaan ja sen yleisön saataville saattamisen.
Teoksen käyttö parodian lisäksi myös karikatyyrissa ja pastississa
Voimassa oleva laki on mahdollistanut teosten käytön parodian yhteydessä, mikäli parodian on voitu katsoa olevan vapaan muuntelun tuloksena syntynyt uusi itsenäinen teos.
Uusi laki mahdollistaa jatkossa julkistetun teosten käytön hyvän tavan mukaisesti parodian lisäksi myös karikatyyrin ja pastissin yhteydessä. Taustalla vaikuttaa ajatus sananvapauden ja luovuuden suojelemisesta digitaalisella aikakaudella mahdollistaen teoksen käytön myös parodiassa, karikatyyrissa ja pastississa.
Kuvatallenteella esiintyvän taiteilijan oikeus laajenee
Uusi laki laajentaa esiintyvän taiteilijan lähioikeutta yhdenmukaistamalla kuvatallenteelle tallennetut esitykset äänitallenteelle tallennettujen esitysten kanssa. Jatkossa kuvatallenteellakin esiintyvien taiteilijoiden, kuten näyttelijöiden esitys kattaa julkisen esittämisen ja muun kuin pyynnöstä tapahtuvan yleisölle välittämisen. Voimassa oleva laki ei tätä mahdollistanut.
Tekijän asemaa parannetaan oikeuksien luovutustilanteessa
Uusi laki sisältää heikommassa neuvotteluasemassa olevan tekijän asemaa turvaavan säännöksen, jonka nojalla tekijällä on yksinoikeuden- tai käyttöoikeuden luovutuksen yhteydessä oikeus saada luovutuksensaajalta asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus.
Alkuperäisellä tekijällä on myös oikeus saada luovutuksensaajalta säännöllisesti selvitys teoksensa hyödyntämisestä. Selvitys on annettava, jos luovutuksensaajalla on ollut tuloja teoksen hyödyntämisestä ja jos tekijälle maksettava korvaus on riippuvainen teoksen käytön laajuudesta.
Uudessa laissa säädetään myös tekijän mahdollisuudesta peruuttaa oikeudenluovutus, mikäli luovutuksensaaja ei ole hyödyntänyt teosta kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenluovutuksesta, eikä teosta ole tekijän esittämästä vaatimuksesta huolimatta hyödynnetty kuuden kuukauden kuluessa vaatimuksesta. Tekijä ei kuitenkaan ole velvollinen palauttamaan saamaansa palkkiota oikeudenluovutuksen peruutuksen johdosta.
