”Olemme todella iloisia, että saimme tämän hankkeen käyntiin”, Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston palvelujohtaja Johanna Lilja toteaa.
Hankkeessa on mukana 15 kotimaista korkeakoulua, jotka saavat antaa HAKA-tunnuksilla tunnistautuneille käyttäjille pääsyn Kansalliskirjaston digitaalisessa muodossa oleviin, vuosina 1930-2018 julkaistuihin lehtiaineistoihin tutkimusta varten. Käyttäjät saavat sopimuksen mukaan selata, hakea, tutkia ja analysoida lehtiaineistoja myös koneellisesti.
Vanhojen lehtiaineistojen hyödyntämistä tutkimuksessa helpottaa niiden digitoiminen, mitä tehdään Kansalliskirjastossa paljon.
”Digitaalisena aineistot luovat tutkimukselle ihan toisenlaisia mahdollisuuksia kuin analogisessa muodossa. Digitaalisia menetelmiä hyödynnetään esimerkiksi kielitieteissä ja historiassa. Tällöin pystytään louhimaan valtavia tekstimassoja, mikä ei perinteisellä lähiluvulla eli artikkelien lukemisella ole mahdollista”, Lilja kuvailee. ”Lisäksi verkossa aineistot saadaan tasapuolisemmin ja helpommin ihmisten käyttöön ympäri Suomea.”
Minkälaista tutkimusta vanhoilla lehtiaineistoilla voidaan tehdä? ”Esimerkiksi kulttuurihistorian professori Hannu Salmen ryhmä Turussa on tutkinut, miten uutinen vuonna 1904 tapahtuneesta Nikolai Bobrikovin murhasta levisi maailmalle. Siinä tutkimuksessa on käytetty vielä tekijänoikeuksista vapaita aineistoja, mutta Tutkain-hankkeen myötä päästään hyödyntämään myös viimeaikaisempia julkaisuja”, Lilja kertoo.
Haastattelu: Iina Saarinen
Kuva: Veikko Somerpuro, Kansalliskirjasto